Plebejus idas

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Plebejus

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Ketosinisiipi on pienehkö sinisiipi; siipien kärkiväli on 21–28 mm.
Keto-, kangas- ja juolukkasinisiipi muodostavat hankalan lajikompleksin. Ketosinisiiven etummaisen raajaparin säärissä ei ole okaa (vrt. kangassinisiipi).
Ketosinisiiven koiraan sininen on yleensä tummempi ja hohtaa enemmän violetinsävyisenä kuin kangassinisiivellä. Lisäksi ketosinisiiven koiraan etusiiven tumma reunajuova on kapeampi ja selvärajaisempi ja takasiiven mustat reunatäplät ovat yleensä pienempiä kuin kangassinisiiven koiraalla. Ketosinisiiven koiraalla on etusiiven tyvisolussa ja kahdessa taaimmaisessa suonivälissä vaaleita koirassuomuja. Naaraat ovat yläpuoleltaan ruskehtavia ja niiden siipien tyviosat ovat enemmän tai vähemmän siniset (varsinkin etelässä). Takasiiven oranssit kuunsirpit ovat syviä (vrt. kangassinisiipi).
Alapuolelta molemmat sukupuolet ovat harmaanruskeita. Koiraan siipien tyviosassa on vihertävää väriä. Takasiiven oranssinväriset täplät ovat sulautuneet yhtenäiseksi vyöksi, joka varsinkin naaraalla jatkuu selkeänä myös etusiipeen. Takasiiven keskellä olevat mustat pisteet muodostavat kysymysmerkin muotoisen kuvion. Takasiiven ulkoreunan mustissa täplissä on sinihohtoiset keskukset. Uloin musta reunajuova levenee suonten kohdalla tummiksi kolmioiksi, kun taas etusiivessä musta reunajuova kolmioineen on koko mitaltaan hieman kapeampi. Tämä piirre erottaa ketosinisiiven kangassinisiivestä, jolla musta reunajuova kolmioineen on ”samaa mallia” sekä taka- että etusiivessä. Vrt. alla olevat määrityskuvat.
Juolukkasinisiipi eroaa keto- ja kangassinisiivestä siinä, että sen takasiiven alapuolelta löytyy vain 2–3 oranssia täplää sekä 2–3 metallinhohtoista sinistä täplää.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Hyvin yleinen koko maassa (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopulta elokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Puoliavoimet maastot kuten lehdot, metsäniityt, metsänreunat, hakkuuaukiot, rämeiden reunat ja metsäteiden varret

Kehitysvaiheet: Muna talvehtii. Toukka elää mm. apilalla, juolukalla, kanervalla, variksenmarjalla ja keltamaitteella. Toukka on myrmekofiili eli riippuvainen muurahaisista. Sillä on rauhanen, joka erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Muurahaiset vierailevat usein toukan luona ja suojelevat sitä. Koteloituminen tapahtuu muurahaispesään.

Lähilaji: Kangassinisiipi

Muuta: Valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa 2013 ketosinisiipi oli Suomen 16. eniten havaittu päiväperhonen.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 30.3.2023