Hammaskuismayökkönen

Actinotia polyodon

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Kuismayökköset (Actinotiini)
Suku: Actinotia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 28–33 mm. Pienehkö, helposti tunnistettava. Etusiivet kellertävänharmaat, oliivinruskea- ja violetinpunavarjoiset. Tyvijuomu tummanruskea, pitkä ja ohut. Poikkiviirut ja yökköstäplät puuttuvat, paitsi munuaistäplä, joka on takaa valkoreunainen, vaaleanruskeatäytteinen, sen keskellä valkea juova. Aaltoviiru valkeahko, siinä kärjen takana kaksi hammasta ja keskellä toiset kaksi, jotka ulottuvat siipiripsiin. Ulkoreunassa mustanruskeita nuolitäpliä ja hieno, valkea juova. Takasiivet kellanharmaat; ulkoreunassa leveä, tumma varjo; suonet ruskeat; ripset valkeahkot.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisimmat ilmoitetut havainnot ovat Kajaanista. (Havaintokartta –2016 ; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesä-heinäkuussa, joskus toisena sukupolvena elo-syyskuussa. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat kuivat rinteet, kedot, nummet, hiekkakentät ja kalliot.

Elintavat: Yöaktiivinen laji, joka tulee hyvin valolle ja syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka punertavanruskea, tummempitäpläinen; selkäjuova kapea, keltainen; sivuselässä rivi viistoja, ruskeita kuvioita; sivujuova keltainen, tummareunainen. Pää ruskea. Elää heinä-elokuussa kuismien (Hypericum) kukissa ja hedelmissä, piilottelee päivisin lehtien alla. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 11.09.2019

26.5.2007, Saukkola, Nummi-Pusula, © Markku Ruuskanen
23.6.2016, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
23.6.2016, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg