Hallakehrääjä

Poecilocampa populi

Heimo: Karvakehrääjät (Lasiocampidae)
Alaheimo: Poecilocampinae
Suku: Poecilocampa

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Hallakehrääjä, vanhalta nimeltään haapakehrääjä, on tukevarakenteinen perhonen, jonka ruumis on tuuhean karvoituksen peittämä. Niskakarvat ovat vaaleankellertävät. Siivet ovat tumman ruskeanharmaat ja niissä on häivähdys violettia. Siipien poikki kulkee kaksi valkeaa/vaaleankeltaista juovaa. Siipiripset ovat täplikkäät. Siipiväli on 35–45 mm, naaraat ovat koiraita kookkaampia. Koiraalla on tuuheat, sulkamaiset tuntosarvet; naaraan tuntosarvet ovat lankamaisen ohuet.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Hallakehrääjä on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapissa laji on harvinaisempi. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Hallakehrääjä on myöhäissyksyn laji. Perhonen lentää syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun, Pohjois-Suomessa elokuun lopulta syyskuun loppuun. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristö: Hallakehrääjä suosii avoimia, kosteita lehtimetsiä.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen kestää hyvin kylmyyttä ja lentää vielä muutaman lämpöasteen koleudessa tai räntäsateessa. Perhosella ei ole imukärsää eikä voi nauttia ravintoa. Perhonen tulee hanakasti valolle jo alkuillan aikana.

Kehitysvaiheet: Naaras munii munat yksitellen tai pienissä ryhmissä isäntäkasvien oksiin. Munat talvehtivat. Toukat kuoriutuvat keväällä ja syövät eri lehtipuiden lehtiä kuten haapaa, raitaa, pajua, koivua ja lehmusta. Toukan ulkonäkö ja väritys vaihtelevat, mutta sen punertavaa niskaa voidaan pitää tunnusomaisena. Täysikasvuisia toukkia voi löytää touko-kesäkuun vaihteesssa. Toukka kaivautuu koteloitumista varten maahan ja kutoo itselleen kestävän ruskean kotelokopan.

Lähilaji: Pihlajakehrääjä (Trichiura crataegi).

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 8.11.2019

Koiras, 20.10.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 26.9.2017, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, 24.9.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 28.10.2016, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 20.10.2015, Hannusjärvi, Espoo, © Helmut Diekmann
Naaras (vas.) ja koiras, 27.9.2019, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Parittelu, 30.9.2018, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Munia, syyskuu 2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Munia, syyskuu 2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka, 1.6.2014, Espoo, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 27.5.2018, Vantaa, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa (ex ovo), toukokuu 2019, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, 26.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Kotelo, kasvatuksessa, © Patrik Åberg