Euphydryas maturna

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Aitotäpläperhoset (Nymphalinae)
Tribus: Verkkoperhoset (Melitaeini)
Suku: Euphydryas

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Kirjoverkkoperhonen on keskikokoinen päiväperhonen; siipiväli on 35–48 mm. Naaraat ovat hiukan koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta on punaisten, valkoisten ja kellertävien sekä tummanruskeiden poikkivöiden halkoma. Siipisuonet ovat voimakkaat ja tummat, ne jakavat vyöt ruutumaisiin kuvioihin.
Alapuolelta siipien perusväri on kirkkaan oranssi, jossa on keltavalkoisia kuvioita. Takasiiven alapuolella on myös valkoruutuinen vyö ja tyvessä on vaaleita täpliä. Siipien reunoja koristaa valkoisten täplien vyö.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Kirjoverkkoperhosen levinneisyys on keskittynyt maassamme Kaakkois- ja Itä-Suomeen. Kanta on esiintymisalueillaan suhteellisen vakaa, vaikka laji esiintyykin melko harvalukuisena. Parhaina vuosina perhonen voi olla jokseenkin yleinen. Suurin osa perhosen levinneisyydestä Euroopassa on keskittynyt Suomeen – muualla Euroopassa kirjoverkkoperhonen on suurharvinaisuus. EU:n ohjeistuksen nojalla laji on rauhoitettu (2006) myös Suomessa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin

Elinympäristöt: Metsäniityt, metsäteiden reunat ja hakkuuaukeat, missä kasvaa matalaa vesaikkoa. Perhonen lepää mielellään saniaisten tai matalan vesaikon lehdillä.

Kehitysvaiheet: Naaras munii munat ryhmissä isäntäkasvin lehden alapuolelle. Toukat elävät toukkaryhmän kutoman seittipussin suojassa, jossa ne myös talvehtivat. Toukan ravintokasveja ovat kangasmaitikka, rantatädyke ja koiranheisi.

Lähilajit: Kirjoverkkoperhonen muistuttaa suuresti lähilajiaan punakeltaverkkoperhosta. Siipien kuviointi ja väritys ovat hyvin lähellä toisiaan. Kirjoverkkoperhoselta kuitenkin puuttuu takasiiven mustien pisteiden rivi, joka on puolestaan hyvin näkyvillä punakeltaverkkoperhosella.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 20.5.2024