Saharitariyökkönen

Catocala electa

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Ritariyökköset
(Erebinae)
Tribus:
Catocalini
Suku: Catocala

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 72–76 mm. Etusiiven yläpinnan pohjaväri harmaa, laajalti ruskeaa kehnää. Sisempi poikkiviiru vino ja mustareunainen, tekee etuosassaan jyrkän mutkan kohti tyveä. Ulompi poikkiviiru vahvasti sahahampainen (kaksi voimakkasta terävää hammasta). Munuaistäplä pieni, ruskeatäytteinen ja mustareunainen.
Takasiiven yläpinnan pohjaväri punainen. Leveähkö musta keskivyö tekee selvän mutkan; vyö ei aivan ulotu takasiiven takareunaan saakka. Takasiiven reunuksessa hyvin leveä musta vyö. Pitkät valkeat siipiripset.

Esiintyminen: Saharitariyökkönen esiintyy Euroopassa (Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä eteläisessä Baltiassa) ja Kauko-Idässä (Kiinassa, Koreassa ja Japanissa). Suomessa saharitariyökkönen on hyvin harvinainen harhailija; ensimmäinen yksilö löytyi Hangosta 26.7.-2.8.2016. Perhosella on vaellustaipumusta. (Havaintokartta –2016)

Lentoaika: Heinä-syyskuu, yksi sukupolvi

Elinympäristöt: Kosteikot ja vesistöjen rantavyöhykkeet, joissa kasvaa pajua. 

Elintavat: Perhonen on yöaktiivinen; tulee syötille, mutta huonosti valolle.

Kehitysvaiheet: Toukan ravintokasveja ovat kapealehtiset pajut (Salix sp.). Muna talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Päivitetty viimeksi: 5.9.2020

Kasvatettu yksilö (ex ovo), © Helmut Diekmann
Kasvatettu yksilö (ex ovo), © Helmut Diekmann
Kasvatettu yksilö (ex ovo), © Helmut Diekmann