Clostera pigra

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Pystyperät
(Pygaerinae)
Suku: Clostera

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Pikkupystyperä on pienin ja samalla yleisin pystyperälajimme. Siipiväli ♂ 23–26 mm, ♀ 23–28 mm. Ruumis ruskeanharmaa. Päälaki ja keskiruumiin keskiosa tumman punaruskeat–kastanjanruskeat; takaruumiin perätupsun kärki saman värinen. Etusiipien pohjaväri violetinharmaa. Poikkiviirut hienot, valkeahkot: tyvipoikkiviiru epäsäännöllinen, keskeltä usein katkennut; sisempi taipunut kulmikkaasti ulospäin; ulompi levenee etureunassa pieneksi, valkeaksi, kolmikulmaiseksi täpläksi, sen sisäpuolella tumma poikkivyö, joka ei ulotu takareunaan, ja ulkopuolella pohjaa tummempi kärkilaikku; siiven kärjen ja ulomman poikkiviirun välissä diffuusi, punaruskea laikku. Aaltoviiru muodostuu rivistä mustia pilkkuja. Takasiivet tumman ruskeanharmaat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Varsinkin etelärannikon tuntumassa laji on hyvin yleinen. Lapista vain yksittäisiä havaintoja. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Toukokuun lopulta elokuun alkuun.  Havaintoja on tasaisesti, joten sukupolvien välistä rajaa vaikea hahmottaa. Melko yleinen toinen sukupolvi heinä-syyskuussa. Keskikesällä lentävistä yksilöistä ei voi olla varma, mihin sukupolveen ne kuuluvat. Lentoajan pituus johtuu myös nirkoille tyypillisestä liukuvasta kuoriutumisajasta. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Pikkupystyperä on avoimien lehti- ja sekametsien, kulttuuriympäristöjen ja metsänreunusten asukki.

Elintavat: Perhonen lentää yöllä. Koiraat tulevat hyvin valolle, naaraat vain harvoin.

Kehitysvaiheet: Toukka käyttää ravinnokseen pajuja (Salix sp.) ja haapaa (Populus tremula) ja elää yhteenkehrättyjen lehtien välissä. Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Muut pystyperät: Puna-, harmo- ja ruskopystyperä.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu latinankielisestä sanasta piger (’veltto’, ’laiska’).

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 30.05.2022