Pikkupystyperä

Clostera pigra

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Pystyperät
(Pygaerinae)
Suku: Clostera

Tuntomerkit: Pikkupystyperä on pienin ja samalla yleisin pystyperälajimme. Siipiväli on 22–27 mm; naaras on koirasta kookkaampi.
Koiras on väritykseltään tummempi. Etusiipi on vaihtelevan sävyisesti violetinharmaa ja siinä on epäsäännöllisiä ruskeita varjostumia. Lähellä etusiiven kärkeä on tiilenpunainen laikku. Siiven poikki kulkee kolme ohutta, vaaleankellertävää juovaa, joista ulommainen levenee siiven etureunaa kohti valkoiseksi kiilaksi, joka muodostaa samalla tiilenpunaisen täplän sisemmän rajan. Koiraan takasiivet ovat ruskeat, kun taas naaraan takasiivet ovat harmahtavan ruskeat ja vaaleammat kuin koiraalla.

Esiintyminen: Yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Lapissa vain yksittäisiä havaintoja. Varsinkin etelärannikon tuntumassa laji on hyvin yleinen. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Toukokuun alusta elokuun alkuun tasaisena syklinä. Keskikesällä lentävistä yksilöistä ei voi olla varma, mihin sukupolveen ne kuuluvat. Lentoajan pituus johtuu myös nirkoille tyypillisestä liukuvasta kuoriutumisajasta. (Lentoaika)

Elinympäristö: Pikkupystyperä on avoimien lehti- ja sekametsien, kulttuuriympäristöjen ja metsänreunusten asukki.

Elintavat: Perhonen lentää illalla ja yöllä. Naraat lentävät jo aikaisemmin illalla ja koiraat lämpimällä säällä jopa pitkälle aamuyöhön. Koiraat tulevat hyvin valolle, mutta naaraat vain harvoin.

Kehitysvaiheet: Toukka käyttää ravinnokseen pajuja (Salix) ja haapaa (Populus tremula). Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Muut pystyperät: Puna-, harmo- ja ruskopystyperä.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu latinankielisestä sanasta piger (’veltto’, ’laiska’).

Lepiforum: Pikkupystyperän sivu.

30.7.2013, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, kasvatettu (e larva, 14.7.2016, Kangaslahti, Pieksämäki), © Patrik Åberg
5.6.2016, Hartola, © Heikki Tabell
30.7.2013, Kotalahti, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Munia kasvatusoloissa, toukokuu 2018, © Patrik Åberg
Täysikasvuinen toukka, 25.8.2015, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, 18.8.2015, Parainen, © Håkan Söderholm