Munkkiyökkönen

Panthea coenobita

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Munkkiyökköset (Pantheinae)
Suku: Panthea

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 38–53 mm. Naaras on hiukan suurempi kuin koiras. Pää ja keskiruumis valkeat, mustatäpläiset. Etusiivet valkeahkot, kuviot mustat, selvät. Poikkiviirut, keskivarjo ja aaltoviiru vahvahampaiset. Rengastäplä pieni, pyöreä; munuaistäplä valkea, mustareunainen. Ulkoreunassa rivi mustahkoja poikkijuovia. Ripset mustahko- ja valkotäpläiset. Takasiivet valkeahkot, harmaanruskeapeitteiset, keskellä vaalea vyö; ulkoreunassa tumma viiru; ripset harmaanruskea- ja valkotäpläiset. Takaruumis musta, jaokkeiden reunat valkeat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Vahvimmat kannat löytyvät etelärannikolta, mutta laji on leviämässä voimakkaasti kohti pohjoista. Pohjoisimmillaan munkkiyökköstä tavataan Seinäjoki–Joensuu -linjalta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesä-elokuussa.

Elinympäristö: Havumetsät ja niiden lähiympäristöt. Laji esiintyy yksittäin myös kulttuuriympäristöissä.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee hyvin valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka karvainen, siniharmaa tai tummanruskea; keskiruumiin jaokkeiden välit siniset, takaa harmaareunaiset; takaruumiissa kellertävänvalkea selkäjuova; sivuselässä kaksi punaista pitkittäisjuovaa; kyljessä kellertävänvalkeat täplät. Jaokkeiden A1 ja A8 selkäpuolella pitkät karvatupsut. Selkätupsut ruskeat. Hengitysaukot valkeat mustalla pohjalla. Pää harmaa. Elää elo-syyskuussa männyllä (Pinus sylvestris) ja kuusella (Picea abies). Koteloituu harvaan, mustanruskeaan kotelokoppaan maahan. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 22.4.2024