Pikkuapollo

Parnassius mnemosyne

Heimo: Ritariperhoset (Papilionidae)
Alaheimo: Parnassiinae
Suku: Apolloperhoset (Parnassius)

Tuntomerkit: Pikkuapollo on suurin piirtein kaaliperhosen kokoinen valkoinen perhonen, eli se on huomattavasti pienempi kuin lähisukulaisensa apollo (Parnassius apollo). Pikkuapollon siipien kärkiväli on 50–62 mm.
Etusiiven ulkoreunassa on leveähkö läpikuultava, harmaalta näyttävä reunus. Keskempänä etusiivellä on kaksi isoa mustaa laikkua. Tummat siipiusonet erottuvat hyvin. Niin kuin muillakin apollolajeilla myös pikkuapollon takasiipien sisäreuna on voimakkaasti kovertunut. Naarailla on takasiipien sisäreunoilla suuremmat tummat alueet, ja myös etusiipien läpikuultavat reunukset ovat naarailla leveämpiä kuin koirailla. Naaras on koirasta hieman kookkaampi ja se erottuu koiraasta pään ympärillä olevasta kellertävästä kauluksesta sekä takaruumiin keltaisista sivutäplistä. Koiras on naarasta karvaisempi. (Vrt. alla olevat parittelukuvat; koiras on niissä alempana).

Esiintyminen: Pikkuapollo esiintyy hyvin harvinaisena lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla. Lisäksi mannermainen kanta elää Somerolla Rekijokilaaksossa (Häntälän notkoissa). Lähes kaikki nykyiset esiintymispaikat ovat siis joko Ahvenanmaalla tai Lounais-Suomessa. Uudellamaalla pikkuapolloja on istutettu lajin entisille esiintymisalueille, Porvooseen ja Sipooseen, ja Porvoossa kanta on sittemmin runsastunut.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: toukokuun lopusta kesäkuun loppuun.

Elinympäristö: Avoimet rehevät niityt ja kedot, jokivarsien törmät. Perhosen elinympäristöt ovat supistuneet laidunmaiden vähenemisen takia. Joillakin suppeilla paikoilla perhonen voi esiintyä vielä runsaana.

Elintavat: Pikkuapollo on hyvin paikkauskollinen eikä juurikaan poistu kotireviiristään. Perhonen käy ahkerasti kukilla: voikukilla, leiningillä ja muilla kevään kukilla. Yleensä se lentää matalalla juuri ja juuri kasviston yläpuolella. Aina välillä se lepää kasvillisuuden seassa lähellä maata. Parittelun yhteydessä koiras erittää takaruumiistaan vaaleaa ainetta, joka kiinnittyy ja kovettuu naaraan takaruumiiseen kuorimaiseksi rakenteeksi, niin sanotuksi sphragikseksi, joka estää naarasta parittelemasta muiden koiraiden kanssa. Tämä on apolloperhosille tyypillinen piirre. Pikkuapollolla sphraghis on suhteessa kookkaampi kuin apollolla (Parnassios apollo).

Muna, toukka ja kotelo: Toukan ravintokasvi, pystykiurunkannus, kukkii aikaisin keväällä ja kuihtuu jo ennen perhosen lentoaikaa. Naaraat pystyvät kuitenkin löytämään paikat, joissa ravintokasvin juuria on maassa, ja laskevat munat yksitellen sellaisille paikoille lähelle maan pintaa. Pikkuapollo talvehtii joko munana tai pienenä toukkana. Toukka on musta ja sillä on lyhyt karvoitus sekä kyljillä oranssikeltaisten pisteiden rivistö. Se viettää piileskelevää elämää ja tulee aina vain lyhyesti esille syömään.

Lähilajit: Lähin sukulainen on apollo (Parnassios apollo), jolla on punaiset täplät takasiivissä. Pikkuapolloa voidaan sekoittaa toki myös kaaliperhoseen, jonka etusiipien kulmakärki on musta, tai pihlajaperhoseen, jolta vuorostaan puuttuvat etusiipien mustat täplät kokonaan.

Muuta: Suomen perhoslajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 pikkuapollo on luokiteltu vaarantuneeksi. Pikkuapollo on rauhoitettu koko Euroopan Unionin alueella.  Muiden apollolajien tapaan pikkuapollollakin on useita, ulkonäöltään toisistaan hivenen poikkeavia alalajeja ja muotoja. Suomesta näitä tunnetaan kolme: f. karjalaf. perkele sekä f. ugrofennica. Rekijokilaakson kanta edustaa muotoa f. perkele.

7.6.2010, Somero, © Helmut Diekmann
8.6.2012, Somero, © Helmut Diekmann
9.6.2015, Somero, © Matti Selänne
2.6.2013, Somero, © Helmut Diekmann
Naaras, seurana heinäsirkan nymfi, huom. isokokoinen sphragis, 8.6.2014. Somero, © Olli Pihlajamaa
Naaras, huom. isokokoinen sphragis, 10.6.2010, Somero, © Helmut Diekmann
Paritteluyritys, mutta naaras on jo paritellut (ks. sphragis), 5.6.2014, Somero, © Teppo Salmela
Parittelu, koiras alempana, 11.6.2014, Somero, © Helmut Diekmann
Parittelu, koiras alempana, 11.6.2014, Somero, © Helmut Diekmann
Pystykiurunkannus, toukan ravintokasvi, toukokuun alussa 2015, Somero, © Helmut Diekmann
Toukka, 8.5.2016, Somero, Häntälä, © Mikko Huunonen
Toukka, 8.5.2016, Somero, Häntälä, © Mikko Huunonen
Toukka, 8.5.2016, Somero, Häntälä, © Mikko Huunonen
Kotelokoppa, 8.5.2016, Somero, Häntälä, © Mikko Huunonen
Kotelokoppa, 8.5.2016, Somero, Häntälä, © Mikko Huunonen