Apollo

Parnassius apollo

Heimo: Ritariperhoset (Papilionidae)
Alaheimo: Parnassiinae
Suku: Apolloperhoset (Parnassius)

 

Tuntomerkit: Apollo eli isoapollo on kookas valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 62–94 mm. Naaras on koirasta kookkaampi.
Etusiiven ulkoreunassa on leveähkö läpikuultava alue. Keskempänä etusiivessä on kookkaita mustia laikkuja. Takasiivessä on kaksi mustakehäistä punaista silmätäplää, joiden keskus on valkoinen. Takasiiven alapuolella, varsinkin siiven tyvessä, näkyy lisää mustareunaisia punaisia täpliä.
Naaraalla on siivissään enemmän tummaa kehnää kuin koiraalla.

Esiintyminen: Apollo esiintyy harvinaisena Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Läntisellä Uudellamaalla elää erillinen sisämaakanta. Apollo on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopusta elokuun loppuun. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Puoliavoimet kuivahkot ja lämpimät kalliomaastot sekä saariston luodot, joilla kasvaa isomaksaruohoa (Hylotelephium telephium). Apollo laskeutuu usein kallioilta läheisille niityille ruokailemaan esimerkiksi ohdakkeille ja kaunokeille.

Elintavat: Apollo on hyvin paikkauskollinen, mutta ruokailulennot saattavat ulottua satojen metrien päähän kotikalliolta. Perhosen lepattavaan lentoon liittyy lyhyitä liito-osuuksia. Lähellä seisova voi kuulla pergamenttimaisten siipien ”havinaa”. Perhonen hakeutuu kukkiin yleensä aamupäivällä ja tauon jälkeen uudelleen myöhään iltapäivällä. Kukilla ruokaileva perhonen ei ole säikky ja sietää yleensä hyvin valokuvaajan läsnäolon. Naaraat parittelevat heti kuoriuduttuaan koteloista. Parittelun yhteydessä koiras erittää nestettä, joka kiinnittyy ja kovettuu naaraan takaruumiiseen muodostaen pergamenttimaisen ”parittelutaskun”, piikkimäisen, sisäpuoleltaan onton ulokkeen. Tämä ns. sphragis estää naarasta parittelemasta muiden koiraiden kanssa. Tämä piirre on apolloperhosille tyypillinen. Pikkuapollon sphragis on suhteessa isompi kuin apollon.

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää munat ”huolimattoman tuntuisesti” kuiviin heiniin tai tiputtaa ne yksinkertaisesti kallioiseen maahan, joten toukat joutuvat itse etsimään ravintokasvia, isomaksaruohoa. Muna tai pieni toukka talvehtii. Toukka on musta ja lyhytkarvainen ja sen kyljissä on kirkkaan oranssinvärisiä täpliä, jotka varoittavat myrkyllisyydestä. Keväällä toukka liikkuu aurinkoisella säällä kallioilla.

Lähilaji: Pikkuapollo, jolta puuttuu punaista takasiivestä.

Muuta: Muualla Euroopassa ja Aasiassa apollo elää vuoristoseuduilla. Laji on jakautunut moniin paikallisiin alalajeihin ja muotoihin. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan kanta edustaa muotoa f. geogr. finmarchicus ja ahvenanmaalais-lounaissuomalainen kanta muotoa f. geogr. fennoscandicus. Viimeksi mainittu muoto on edellistä voimakkaammin kirjailtu. Järvi-Suomen alueella esiintynyt ja sittemmin tuhoutunut kanta oli muotoa f. geogr. carelius. Suomessa apollo rauhoitettiin vuonna 1976. Laji kuuluu Washingtonin sopimuksen uhanalaisia eläimiä ja kasveja koskevalle CITES-listalle, eli sen kauppa ja maastavienti on kielletty.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 1.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Koiras, 22.7.2012, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras, 1.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras, 4.8.2012, Parainen, © Håkan Söderholm
Naaras, 14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
27.7.2012, Lohja, © Teppo Salmela
7.7.2014, Lohja, © Teppo Salmela
24.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
12.7.2013, Parainen, © A. & E. Ylönen
14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Parittelu, 12.7.2017, Parainen, © Esa Marjamäki
Parittelu, 12.7.2017, Parainen, © Esa Marjamäki
Muniva naaras, 1.7.2013, Lohja. Takaruumiissa oleva okamainen uloke on ns. sphragis, © Helmut Diekmann
Pieni toukka isomaksaruoholla, 25.5.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Pieni, noin 1 cm pitkä toukka, 6.5.2018, Lohja, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen, noin 2 cm pitkä toukka, 6.5.2018, Lohja, © Helmut Diekmann
Lähes täysikasvuinen toukka, 25.5.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, 21.5.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, 4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela
Täysikasvuinen toukka, 20.5.2011, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka habitaatissaan, 4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela
Täysikasvuinen toukka, 28.5.2015, Parainen, © Håkan Söderholm