YLÄHEIMO: PÄIVÄPERHOSET
← Edellinen sivu │ Seuraava sivu→
PÄIVÄPERHOSET (Papilionoidea) muodostavat perhosten yläheimon, johon kuuluvat useimmat tunnetut perhosheimot – kuten kaali- ja ritariperhoset, sinisiipiset sekä täpläperhoset. Päiväperhoset lentävät pääasiassa auringonpaisteessa ja valoisalla pilvipoudalla.
Päiväperhosten yläheimoon kuuluvat seuraavat heimot: ritariperhoset, paksupäät, kaaliperhoset, täpläperhoset ja sinisiipiset.
RITARIPERHOSET (Papilionidae) ovat kookkaita ja komeita. Ritarit ja apollot kuuluvat eri alaheimoihin. Apolloperhosten alaheimoon (Parnassiinae) kuuluvilla lajeilla (Suomessa niitä on kaksi) siipien pohjaväri on valkoinen. Ritareiden alaheimoon (Papilioninae) kuuluvien perhosten siipien pohjaväri on kellertävä ja takasiiven takanurkassa on kannus.
![]() Apollo, Parnassius apollo |
![]() Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne |
![]() Ritariperhonen, Papilio machaon |
![]() Purjeperhonen, Iphiclides podalirius |
PAKSUPÄÄT (Hesperiidae) ovat pieniä, mutta vantterarakenteisia perhosia. Leveän pään takia tuntosarvien tyvet ovat melko kaukana toisistaan. Useimmat lajit talvehtivat toukkana. Suomessa esiintyy kolme alaheimoa:
Alaheimo kirjosiivet (Pyrginae):
![]() Tunturikirjosiipi, Pyrgus andromedae |
![]() Suokirjosiipi, Pyrgus centaureae |
![]() Mansikkakirjosiipi, Pyrgus malvae |
![]() Tummakirjosiipi, Pyrgus alveus |
![]() Metsähiipijä, Erynnis tages |
![]() |
![]() |
![]() |
Alaheimo hiipijät (Heteropterinae):
![]() Keltatäplähiipijä, Carterocephalus palaemon |
![]() Mustatäplähiipijä, Carterocephalus silvicola |
![]() |
![]() |
Alaheimo Hesperiinae:
![]() Lauhahiipijä, Thymelicus lineola |
![]() Etelänhiipijä, Thymelicus sylvestris |
![]() Valkotäpläpaksupää, Hesperia comma |
![]() Piippopaksupää, Ochlodes sylvanus |
KAALIPERHOSTEN heimoon (Pieridae) kuuluvat lajit ovat pohjaväriltään joko valkoisia tai keltaisia. Munat ovat pitkulaisia ja värttinänmuotoisia ja niiden väri on joko valkoinen tai keltainen. Toukat ovat yleensä vihreitä ja elävät ristikukkaisilla. Kotelot on kiinnitetty vyörihmalla alustaansa pää ylöspäin. Kaaliperhosten heimoon kuuluvat seuraavat lajit:
Alaheimo viiriperhoset (Dismorphinae):
![]() Virnaperhonen, Leptidea sinapis |
![]() Peltovirnaperhonen, Leptidea juvernica |
![]() |
![]() |
Alaheimo kaaliperhoset (Pierinae):
![]() Auroraperhonen, Anthocaris cardamines |
![]() Pihlajaperhonen, Aporia crataegi |
![]() Kaaliperhonen, Pieris brassicae |
![]() Naurisperhonen, Pieris rapae |
![]() Lanttuperhonen, Pieris napi |
![]() Sinappiperhonen, Pontia edusa |
![]() |
![]() |
Alaheimo keltaperhoset (Coliadinae):
![]() Vaaleakeltaperhonen, Colias hyale |
![]() Lapinkeltaperhonen, Colias hecla |
![]() Tunturikeltaperhonen, Colias tyche |
![]() Suokeltaperhonen, Colias palaeno |
![]() Etelänkeltaperhonen, Colias croceus |
![]() Sitruunaperhonen, Gonepteryx rhamni |
![]() |
![]() |
TÄPLÄPERHOSET (Nymphalidae) muodostavat hyvin laajan heimon, johon kuuluvat hopeatäplien lisäksi ns. aitotäpläperhoset (nokkosperhoset sukulaisineen ja verkkoperhoset), haapa- ja häiveperhoset sekä heinäperhoset.
Hopeatäplien siipien pohjaväri on oranssi tai okrankeltainen ja niissä on mustia kuvioita. Selkeimmät lajityypilliset tuntomerkit löytyvät usein takasiipien alapinnalta. Monilla lajeilla on takasiipien alapuolella helmiäishohtoisia täpliä, mistä tribus on saanut nimensä. Useimmat lajit talvehtivat toukina, ja monien lajien toukat elävät orvokeilla. Toukat ovat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.
Tribus hopeatäplät (Argynnini):
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() Rahkahopeatäplä, Boloria frigga |
![]() Kääpiöhopeatäplä, Boloria improba |
![]() Tunturihopeatäplä, Boloria napaea |
![]() Suohopeatäplä, Boloria aquilonaris |
![]() Helmihopeatäplä, Issoria lathonia |
![]() Angervohopeatäplä, Brenthis ino |
Keisarinviitta, Argynnis paphia |
![]() Etelänhopeatäplä, Argynnis laodice |
![]() Orvokkihopeatäplä, Speyeria aglaja |
![]() Rinnehopeatäplä, Fabriciana niobe |
Ketohopeatäplä, Fabriciana adippe |
Aitotäpläperhosista jotkin lajit (esim. nokkosperhoset ja neitoperhonen) ovat aikuistalvehtijoita: uuden sukupolven perhoset kuoriutuvat koteloistaan loppukesällä ja lentävät pitkälle syksyyn tankaten ravintoa kukista, mahlasta ja mätenevistä hedelmistä. Perhoset parittelevat vasta talvehtimisen jälkeen keväällä. Toukat ovat yleensä mustia ja piikikkäitä ja elävät joko nokkosella tai lehtipuilla. Kotelot riippuvat pää alaspäin, peräpäästään alustaan kiinnittyneina. Verkkoperhoset muodostavat aitotäpläperhosten alaheimossa oman ryhmän eli tribuksen.
Alaheimo aitotäpläperhoset (Nymphalinae), tribus Nymphalini:
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() Valkotaplanokkosperhonen, Nymphalis vaualbum |
![]() Herukkaperhonen, Polygonia c-album |
![]() |
![]() |
Alaheimo aitotäpläperhoset (Nymphalinae), tribus verkkoperhoset (Melitaeini):
![]() Lapinverkkoperhonen, Euphydryas iduna |
![]() Kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna |
![]() Punakeltaverkkoperhonen, Euphydryas aurina |
![]() Täpläverkkoperhonen, Melitaea cinxia |
![]() Tummaverkkoperhonen, Melitaea diamina |
![]() Ratamoverkkoperhonen, Melitaea athalia |
![]() |
![]() |
Luotsiperhoset muodostavat täpläperhosten heimossa oman alaheimon (2 lajia), samaten häiveperhoset (2 lajia).
Alaheimot luotsiperhoset (Limenitidinae) ja häiveperhoset (Apaturinae):
![]() Haapaperhonen, Limenitis populi |
![]() Kuusamaperhonen, Limenitis camilla |
![]() Pikkuhäiveperhonen, Apatura ilia |
![]() Häiveperhonen, Apatura iris |
Heinäperhoset ovat yleensä pohjaväriltään ruskeita ja niiden siivissä on usein silmätäpliä. Toukat ovat yleensä vihreitä ja elävät heinien tai sarojen lehdillä. Yleisin talvehtimisaste on pieni tai keskenkasvuinen toukka.
Alaheimo heinäperhoset (Satyrinae):
![]() Täpläpapurikko, Pararge aegeria |
![]() Ruostepapurikko, Pararge megera |
![]() Metsäpapurikko, Lasiommata petropolitana |
![]() Tummapapurikko, Lasiommata maera |
![]() Kirjopapurikko, Lopinga achine |
![]() Ruutuperhonen, Melanargia galathea |
![]() Saraikkoniittyperhonen, Coenonympha tullia |
![]() Idänniittyperhonen, Coenonympha glycerion |
![]() Keltaniittyperhonen, Coenonympha pamphilus |
![]() Kirjoniittyperhonen, Coenonympha arcania |
![]() Tesmaperhonen, Aphantopus hyperantus |
![]() Tummahäränsilmä, Maniola jurtina |
![]() Idänhäränsilmä, Hyponephele lycaon |
![]() Metsänokiperhonen, Erebia ligea |
![]() Suonokiperhonen, Erebia embla |
![]() Kairanokiperhonen, Erebia disa |
![]() Ruijannokiperhonen, Erebia medusa ssp. polaris |
![]() Lapinnokiperhonen, Erebia pandrose |
![]() Hietaheinäperhonen, Hipparchia semele |
![]() Sarakylmänperhonen, Oeneis norna |
![]() Paljakkakylmänperhonen, Oeneis bore |
![]() Rämekylmänperhonen, Oeneis jutta |
![]() |
![]() |
SINISIIPISIIN (Lycaenidae) kuuluvat ”varsinaiset” sinisiivet (18 lajia), kultasiivet (6 lajia) sekä nopsasiivet (5 lajia). Jotkin nopsasiivet elävät enimmäkseen puiden latvustoissa ja vierailevat vain harvoin kukissa. Kulta- ja sinisiipiä tapaa yleensä niityillä, kedoilla tai metsänreunoilla. Sinisiipisten toukat ovat muodoltaan ”siiramaisia”. Joidenkin sinisiipien toukat elävät symbioosissa muurahaisten kanssa: Toukalla on rauhanen, josta se erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat, ja muurahaiset vuorostaan suojelevat toukkaa. Joidenkin lajien toukat jopa elävät joksikin aikaa muurahaiskeossa syöden muurahaisten toukkia. Aikuisten sinisiipien varmimmat tuntomerkit löytyvät usein siipien alapinnalta. Sinisiipisten heimoon kuuluvat seuraavat tribukset ja lajit:
Tribus sinisiivet (Polyommatini):
![]() Pikkusinisiipi, Cupido minimus |
![]() Kannussinisiipi, Cupido argiades |
![]() Luhtakannussinisiipi, Cupido alcetas |
![]() Paatsamasinisiipi, Celastrina argiolus |
![]() Harjusinisiipi, Scolitantides vicrama |
![]() Kalliosinisiipi, Scolitantides orion |
![]() Virnasinisiipi, Glaucopsyche alexis |
![]() Muurahaissinisiipi, Phengaris arion |
![]() Kangassinisiipi, Plebejus argus |
![]() Ketosinisiipi, Plebejus idas |
![]() Lehtosinisiipi, Aricia artaxerxes |
![]() Huhtasinisiipi, Aricia nicias |
![]() Ruskosinisiipi, Eumedonia eumedon |
![]() Niittysinisiipi, Cyaniris semiargus |
![]() Juolukkasinisiipi, Agriades optilete |
![]() Tundrasinisiipi, Agriades aquilo |
![]() Hopeasinisiipi, Polyommatus amandus |
![]() Hohtosinisiipi, Polyommatus icarus |
![]() |
![]() |
Tribus kultasiivet (Lycaenini):
![]() Pikkukultasiipi, Lycaena phlaeas |
![]() Luhtakultasiipi, Lycaena helle |
![]() Isokultasiipi, Lycaena dispar |
![]() Loistokultasiipi, Lycaena virgaureae |
![]() Tummakultasiipi, Lycaena tityrus |
![]() Ketokultasiipi, Lycaena hippothoe |
![]() |
![]() |
Tribus nopsasiivet (Theclini ja Eumaenini):
![]() Kangasperhonen, Callophrys rubi |
![]() Jalavanopsasiipi, Satyrium w-album |
![]() Tuominopsasiipi, Satyrium pruni |
![]() Ruostenopsasiipi, Thecla betulae |
![]() Tamminopsasiipi, Favonius quercus |
![]() |
![]() |
![]() |