Tamminopsasiipi

Favonius quercus

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Nopsasiivet (Theclini)
Suku: Favonius

Tuntomerkit: Tamminopsasiipi on keskikokoinen nopsasiipi. Siipiväli on 27–34 mm. Takasiipien takanurkassa on pieni kannus.
Koiraan siipien yläpinta on kauttaaltaan tummanruskea ja sinivioletin hohtoinen; hohdon voimakkuus vaihtelee katselukulman mukaan. Naaraankin siipien yläpuoli on tummanruskea, mutta etusiiven tyvessä on laajahko, hohtavan violetinsininen alue. Naaraan muodolla f. flavimaculatus on etusiipien keskellä kellertävä täplä.
Siipien alapinnat ovat molemmilla sukupuolilla kauniin harmaita ja niiden poikki kulkee valkoinen, loivasti mutkitteleva juova, joka on sisäreunastaan tummempi. Takasiiven ulkoreunassa on kaksi oranssia täplää: toinen takasiiven takanurkassa, mustan nurkkatäplän yläpuolella, toinen hieman ylempänä. Viimeksi mainitussa täplässä on musta keskus. Takasiiven ulkoreunaa koristaa lisäksi hento vaalea aaltokuvio.

Esiintyminen: Harvinainen ja paikoittainen. Lounais- ja Etelä-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan eteläpuolella.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

Elinympäristö: Metsänreunat ja puistot, missä kasvaa kookkaita tammia.

Elintavat: Tamminopsasiiven näkeminen vaatii onnea, sillä perhonen parveilee aurinkoisella säällä enimmäkseen suurten tammien latvuksissa ja imee lehdistä ja oksista mesikastetta, kirvojen eritettä. Se laskeutuu vain harvoin puista alas kukille. Toisinaan se ottaa aurinkoa siivet avoinna.

Muna, toukka ja kotelo: Naaras munii talvehtivat munat tammien auringonpuoleisiin oksiin silmujen lähellä. Pieniä vaaleita munia voi löytää syksystä kevääseen tammen oksista. Jos myrsky on kaatanut tammen, kannattaa etsiä latvan oksista. Ruskea toukka kuoriutuu keväällä ja syö tammen kukkasilmuja, toisinaan myös lehtiä. Viimeisessä nahassaan toukka muuttuu punaruskeaksi. Kesäkuussa se koteloituu joko maahan tai tammen kaarnaan jäkälien suojaan.

Lähilajit: Muut nopsasiivet.

Muuta: Laji on levinnyt etelärannikkoa pitkin 1990-luvulla, mutta esiintyy edelleen yleisimmin Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa.

Koiras, Kasvatuksesta, © Helmut Diekmann
Koiras, kasvatuksesta, © Helmut Diekmann
Koiras, kasvatuksesta, © Mika Schafroth
Koiras, 14.7.2016, Vantaa, © Helmut Diekmann
Koiras, 14.7.2016, Vantaa, © Helmut Diekmann
Naaras, kasvatettu yksilö, © Patrik Åberg
Naaras, 14.7.2016, Vantaa, © Helmut Diekmann
Naaras, 14.7.2016, Vantaa, © Helmut Diekmann
Naaras, f. flavimaculatus,14.7.2016, Vantaa, © Mika Schafroth
Naaras, f. flavimaculatus, 7.8.2014, Espoo, © Matti Selänne
Kasvatuksesta, © Helmut Diekmann
Kasvatuksesta, © Helmut Diekmann
Kasvatuksesta, © Helmut Diekmann
Kasvatuksesta, © Patrik Åberg
4.8.2014, Espoo, © Mika Schafroth
4.8.2014, Espoo, © Mika Schafroth
4.8.2014, Espoo, © Mika Schafroth
4.8.2014, Espoo, © Mika Schafroth
14.7.2016, Vantaa, © Helmut Diekmann
26.7.2010, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Muna, 26.9.2015, Espoo, © Mika Schafroth
Muna, 29.9.2015, Espoo, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen toukka, toukokuu 2015, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, toukokuu 2016, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, toukokuu 2016, © Helmut Diekmann
Kotelo, kasvatuksesta, © Helmut Diekmann
Habitaatti, Espoonkartano, © Mika Schafroth