Thecla betulae

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Nopsasiivet (Theclini)
Suku: Thecla

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Ruostenopsasiipi on kookkain nopsasiipemme. Siipiväli on 28–40 mm. Takasiiven takanurkassa on terävä, sirppimäinen kannus.
Siipien yläpuolelta sukupuolet erottuvat selvästi toisistaan. Koiraan yläpinta on enimmäkseen tasaisen tummanruskea, ja etusiivessä, tumman keskitäplän vieressä, on pienehkö, epäselvä vaalentuma. Naaraalla sen sijaan on etusiivessään huomattavan suuri oranssinvärinen laikku.
Siipien alapuolelta sukupuolet ovat samannäköiset. Alapinnat ovat kirkkaan oranssinväriset. Etu- ja takasiiven poikki kulkee tummempi kiilamainen vyö, jota reunustavat mustat ja valkoiset juovat. Takasiiven ulkoreunassa on hieman tummempi kirkkaanpunainen reunus.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Jokseenkin harvinainen ja paikoittainen Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Toisaalta perhonen osaa taitavasti piileskellä, minkä johdosta se voi vaikuttaa harvinaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa on. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Ruostenopsasiipi aloittaa lentonsa myöhemmin kuin mikään muu Suomen päiväperhosista. Yksi sukupolvi: heinäkuun lopulta syyskuun alkupuolelle.

Elinympäristöt: Puoliavoimet maastot: metsänlaidat, peltojen reunat ja puistot, missä kasvaa tuomea, toukan ravintokasvia.

Elintavat: Aikuinen perhonen viettää piilottelevaa elämää pensaikossa ja puiden latvuksissa, mutta käy aina välillä ruokailemassa mm. ohdakkeilla. Aurinkoa ottaessa perhonen saattaa levittää siipensä – mitä esimerkiksi jalava- ja tuominopsasiivet eivät tee.

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää valkoiset munansa yksitellen tai pareittain aurinkoisilla, mutta suojaisilla paikoilla kasvaviin tuomiin, yleensä oksanhankoihin. Munat talvehtivat. Toukat kuoriutuvat keväällä ja oleskelevat tuomen lehtien alapinnoilla lähellä keskisuonta. Toukka on vihreä ja sillä on lyhyt, hento karvoitus sekä kyljissä hentoja vaaleita vinojuovia. Toukkavaihe kestää 6–9 viikkoa. Täysikasvuinen toukka muuttuu ruskehtavaksi, laskeutuu alas maahan ja koteloituu edellissyksyn kuivien lehtien seassa. Kotelo on ruskea ja sillä on tummia pilkkuja. Kotelovaihe kestää 3–5 viikkoa.

Lähilajit: Muut nopsasiivet. Värityksensä ansiosta ruostenopsasiipiä ei voi sekoittaa muihin lajeihin.

Muuta: Tieteellinen lajinimi betulae viittaa koivuun,  mutta koivu ei kuulu toukan ravintokasveihin. Ilmeisesti Linnélle sattui tässä erehdys (Linnaeus 1758).

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 6.2.2024