Pursuhopeatäplä

Boloria euphrosyne

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Pursuhopeatäplä on keskikokoinen hopeatäplä. Sen siipiväli on 32–45 mm. Naaraan etusiivet ovat hieman leveämmät ja pyöremmmät kuin koiraan.
Yhdessä niittyhopeatäplän kanssa pursuhopeatäplä muodostaa vaikeasti erotettavan parin. Molemmilla lajeilla on takasiiven tyvessä musta täplä (kuten myös harvinaisella lehtohopeatäplällä). Pursuhopeatäplän yläpuolen pohjaväri on hieman kirkkaamman oranssi ja etusiiven poikki kulkevan täplärivin täplät ovat kookkaampia kuin niittyhopeatäplällä. Täplärivin kolme ylintä täplää ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin kolme alinta (niittyhopeatäplällä täplien kokoerot ovat vähäiset). Täplärivi kulkee enimmäkseen oranssien kenttien keskellä, kun taas niittyhopeatäplällä täplärivi kulkee lähempänä ulkoreunaa. Siipien tummat reunakuviot ovat täytetyn kolmiomaiset, ja yleensä kuviot ovat hieman irti siiven tummasta reunasta (niittyhopeatäplällä ne ovat yhtyneet reunukseen).
Etusiiven alapinta on punaruskea, etusiiven kärjessä on beigevärisiä alueita. Lisäksi etusiiven alapinnassa on mustia täpliä. Takasiiven tyviosassa on mustareunaisista, punaruskeistä ruuduista koostuva vyö, ja keskimmäisessä ruudussa on musta piste (joka on pienempi kuin niittyhopeatäplän vastaavalla paikalla oleva piste). Ulompana olevan kermanvärisen vyön keskimmäinen ruutu on valkoinen. Aivan siiven tyvessä on usein toinen valkoinen ruutu. Takasiiven ulompi puoli on punaruskea ja beige. Siiven reunassa on rivi valkoisia täpliä.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen koko maassa. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: toukokuun lopulta heinäkuun alkuun. Yleisistä hopeatäplistämme pursuhopeatäplä aloittaa lentonsa kevään ensimmäisenä (vain harvinainen muurainhopeatäplä lentää vielä aikaisemmin). (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Puoliavoimet ja avoimet maastot, hakkuuaukeat sekä metsien ja soiden reunat

Kehitysvaiheet: Naaras munii munat maahan ravintokasvin läheisyyteen. Toukka elää orvokeilla ja juolukalla. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.

Lähilajit: Muut Boloria-suvun lajit

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 26.5.2023