Pikkusinisiipi
Cupido minimus
Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Cupido
Alasuku: Cupido
Tuntomerkit: Pikkusinisiipi on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18–25 mm.
Sekä koiras että naaras ovat päältä tummanruskeat. Koiraalla on etusiiven tyvessä ja keskiosassa hajallaan sinihohtoisia suomuja; muuten sukupuolet ovat samannäköiset.
Siipien alapinnat ovat ruskeanharmaita. Siipien poikki kulkee selkeiden valkeakehäisten mustien pisteiden vyö.
Uhanalaisuusarvio 2019: CR = Critically endangered – Äärimmäisen uhanalainen (Punainen Kirja)
Esiintyminen: Hyvin harvinainen ja paikoittainen. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa tunnetaan enää vain muutama erillisesiintymä (Salpausselällä ja Pohjois-Karjalassa). (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).
Lentoaika: Yksi sukupolvi: toukokuun lopulta kesäkuun lopulle
Elinympäristöt: Paahteiset sorakuopat ja -harjut sekä harjujen maantieleikkaukset. Syynä lajin paikoittaisuuteen ovat toukan ravintokasvit, jotka suosivat kalkkipitoista maaperää.
Kehitysvaiheet: Naaras munii munat ravintokasvin kukkiin. Toukka syö mm. keulankärkeä ja masmaloa ja elää pääasiassa kasvien kukinnoissa ja hedelmissä. Toukka on vaaleankellertävä ja kasvaa kolmessa viikossa noin 10 mm pituiseksi. Sen jälkeen se ei enää syö, vaan piileskelee lähellä maan pintaa. Toukka on myrmekofiili, eli sitä tavataan joskus muurahaisten pesissä. Täysikasvuinen toukka talvehtii ravintokasvin kuihtuneissa kukinnoissa. Keväällä se koteloituu maahan. Kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa.
Lähilajit: Pikkusinisiipiä voidaan sekoittaa niittysinisiiven naaraaseen, joka on kuitenkin selvästi kookkaampi. Pikkusinisiiven alapuolen mustat pisteet ovat suhteessa perhosen kokoon isompia ja niitä on enemmän kuin niittysinisiivellä. Etusiiven alapinnalla olevien mustien pisteiden rivi on lähes suora (niittysinisiivellä pisteiden rivi on kaartuva).
Muuta: Pikkusinisiiven kannat ovat pahasti taantuneet. Koska pikkusinisiipi on paikkauskollinen, se voi kuitenkin tietyillä vakituisilla esiintymispaikoillaan vielä esiintyä runsaslukuisena.
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 13.4.2024
