Kirsikkaperhonen

Nymphalis polychloros

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Aitotäpläperhoset (Nymphalinae)

Suku: Nokkosperhoset (Nymphalis)

 

Tuntomerkit: Kirsikkaperhonen on kookas laji, siipien kärkiväli 53–69 mm.
Kirsikkaperhosen siipien yläpinta on tasaisen tiilenpunaisen ja oranssin sävyinen ja siiven etureunaa täplittää rivi tummia laikkuja. Täplien välissä on aivan etureunan tuntumassa pieniä kellertäviä laikkuja. Etusiiven keskellä on neljä tummaa täplää. Takasiivet ovat myös samansävyiset kuin etusiivet ja niiden etureunassa on tumma täplä. Takasiiven reunuksessa on sinisiä täpliä ja etu- sekä takasiipiä reunustaa tumma vyö.
Siipien alapuoli muodostuu eri ruskeansävyisistä marmorikuvioista, jotka ovat tyvestään hieman tummemmat.

Esiintyminen:  Kirsikkaperhonen on Suomessa erittäin harvinainen vaeltaja, yleensä etelä-kaakkoisten ilmavirtausten mukana tuleva satunnainen vierailija rannikon tuntumassa. Kaakkois-Suomessa on tavattu talvehtineita yksilöitä 1980-luvulla.

Lentoaika: Suomessa kirsikkaperhosta löytää vaellusten yhteydessä heinäkuulta syksyyn, hyvin harvoin talvehtineita yksilöitä keväällä huhtikuusta alkaen.

Elinympäristö: Kirsikkaperhonen elää puutarhoissa ja pihapiireissä sekä avoimissa metsämaastoissa.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaraat munivat munat ryppäinä isäntäkasvin oksien ympärille. Toukat elävät yhdyskunnissa isäntäkasvilla. Toukan ravintokasveja ovat mm. haapa, pajut ja hedelmäpuut. Suomessa ei ole toukista ja koteloista havaintojaa.

Lähilajit: Isonokkosperhonen muistuttaa suuresti kirsikkaperhosta. Isonokkosperhosella jalkojen väri on vaalea, kirsikkaperhosella jalat ovat tummat. Siivissä paras tuntomerkki on etusiiven etureunassa oleva vaalea täplä, joka kirsikkaperhosella on kellertävä ja isonokkosperhosella valkoinen. Isonokkosperhosen valkoinen täplä on myös kapeampi ja sitä ympäröivät mustat laikut ovat lähempänä toisiaan kuin kirsikkaperhosella.

Nokkosperhonen on pienikokoisempi laji ja pohjaväri on voimakkaamman punertava. Nokkosperhosella on lisäksi suuret kellertävät laikut etusiiven etureunassa, ja takasiiven tyvessä on laaja tumma alue. Alapuolelta nokkosperhonen on tummempi ja etusiivessä on selkeä kellertävä alue.

Valkotäplänokkosperhonen on samankokoinen laji, mutta se on erotettavissa kirsikkanokkosperhosesta takasiiven valkoisen täplän ansiosta.

12.6.2012, Oberlausitz, Saksa, © Helmut Diekmann
12.6.2012, Oberlausitz, Saksa, © Helmut Diekmann
12.6.2012, Oberlausitz, Saksa, © Helmut Diekmann