Keisarinviitta
Argynnis paphia
Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Aurinkoperhoset (Heliconiinae)
Tribus: Hopeatäplät (Argynnini)
Suku: Argynnis
Tuntomerkit: Keisarinviitta on suurin hopeatäplämme. Sen siipiväli on 50–70 mm.
Koiras on päältä kirkkaan oranssinvärinen, sen etusiipi on kapeampi kuin naaraan ja siinä on neljä leveää koirassuonta (ks. kuvat 1–4), joiden suomut erittävät naaraita houkuttelevaa feromonia. Naaras on ruskeankeltainen ja sen siivet ovat leveämmät kuin koiraat.
Molemmilla sukupuolella kulkee sekä etu- että takasiiven poikki kaksi riviä suurehkoja tummia täpliä. Naaraalla etusiiven täplät ovat kookkaammat kuin koiraalla. Vain naaraiden joukoussa esiintyy harvinainen valesina-muoto, joka on tumman harmaanruskea (ks. kuvat 13–16) . Noin 15 % naaraista edustaa tätä värimuotoa.
Takasiiven alapinnassa keisarinviitalla ei ole lainkaan hopeanhohtoisia täpliä niin kuin lähes kaikilla muilla hopeatäplälajeilla. Keisarinviitan takasiiven alapinnan poikki kulkee sen sijaan ruskehtavan vihreällä pohjalla yksi pitkä hopearaita sekä pari kolmea lyhyempää samanväristä raitaa siiven tyvessä. Myös siiven reunuksessa näkyy samanlaista helmiäishohtoista hopeaväriä (ks. kuvat 11–12).
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Nykyään yleinen monilla alueilla napapiirin korkeudelle saakka. Vielä parikymmentä vuotta sitten keisarinviitta oli harvinainen ja vahvasti itäinen laji, mutta sittemmin se on sekä runsastunut että levinnyt muualle. Levinneisyys painottuu nykyään Etelä- ja Itä-Suomeen; Länsi-Suomessa on vielä alueita, joilta keisarinviitta puuttuu. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun alusta elokuun loppuun
Elinympäristöt: Avoimet ja puoliavoimet maastot, kedot, niityt ja metsänreunat
Elintavat: Keisarinviitta on nopea ja voimakas lentäjä, joka periaatteessa pystyisi lentämään pitkiäkin matkoja. Lajille on kuitenkin tyypillistä reviirikäyttäytyminen.
Kehitysvaiheet: Naaras asettaa munat kaarnan rakoihin puiden rungolle lähellä ravintokasvia. Toukka kuoriutuu jo syksyllä, mutta syö ensin vain munan kuoret ja talvehtii pienenä. Keväällä se elää orvokeilla.
Lähilajit: Muut ”isot” hopeatäplät: etelän-, orvokki-, keto- ja rinnehopeatäplä
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 5.4.2024
