Keisarinviitta

Argynnis paphia

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Aurinkoperhoset (Heliconiinae)

Tribus: Hopeatäplät (Argynnini)

Suku: Argynnis

 

Tuntomerkit: Keisarinviitta on suurin hopeatäplämme. Sen siipiväli on 50–70 mm.
Koiras on päältä kirkkaan oranssinvärinen, sen etusiivet ovat kapeammat kuin naaraan ja niissä on neljä leveää koirassuonta (ks. kuvat 1–5), joiden suomut erittävät naaraita houkuttelevaa feromonia. Naaras on ruskeankeltainen ja sen siivet ovat leveämmät kuin koiraat. Molemmilla sukupuolella kulkee sekä etu- että takasiiven poikki kaksi riviä tummia täpliä. Naaraalla etusiiven täplät ovat kookkaammat kuin koiraalla. Vain naaraiden joukoussa esiintyy harvinainen valesina-muoto, joka on tumman harmaanruskea. Noin 15 % naaraista edustaa tätä värimuotoa.
Alapinnalla keisarinviitalla ei ole lainkaan hopeanhohtoisia täpliä niin kuin lähes kaikilla muilla hopeatäplälajeilla. Keisarinviitan takasiiven alapinnan poikki kulkee sen sijaan neljä vaaleaa, helmiäishohtoista raitaa ruskehtavan vihreällä pohjalla (ks. kuvat 12–16).

Esiintyminen:  Nykyään yleinen monilla alueilla napapiirin korkeudelle  saakka. Vielä parikymmentä vuotta sitten keisarinviitta oli harvinainen ja vahvasti itäinen laji, mutta sittemmin se on sekä runsastunut että levinnyt muualle. Levinneisyys painottuu nykyään Etelä- ja Itä-Suomeen; Länsi-Suomessa on vielä alueita, joista keisarinviitta puuttuu.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun alusta elokuun loppuun.

Elinympäristö: Avoimet ja puoliavoimet maastot, kedot, niityt ja metsänreunat.

Elintavat: Keisarinviitta on nopea ja voimakas lentäjä, joka periaatteessa pystyisi lentämään pitkiäkin matkoja. Lajille on kuitenkin tyypillistä reviirikäyttäytyminen.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaras asettaa munat kaarnan rakoihin puiden rungolle lähellä ravintokasvia. Toukka kuoriutuu jo syksyllä, mutta syö ensin vain munan kuoret ja talvehtii pienenä. Keväällä se elää orvokeilla.

Lähilajit: Muut ”isot”, lähinnä Argynnis-sukuun kuuluvat hopeatäplät: orvokki-, keto-, rinne- ja etelänhopeatäplä.

Koiras, 7.7.2013, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 7.7.2013, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 12.7.2013, Kuopio, © Teppo Salmela
Koiras, 24.7.2013, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 11.7.2013, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, 9.7.2013, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, 14.7.2013, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 5.8.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 9.7.2013, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, 17.7.2010, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, 11.7.2010, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 22.7.2012, Joroinen, © Helmut Diekmann
29.7.2013, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
6.8.2015, Lohja, © Teppo Salmela
11.8.2015, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 27.7.2011, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, värimuoto valesina, 29.7.2013, Heinävesi, © Olli Pihlajamaa
Naaras, värimuoto valesina, 7.8.2013, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Naaras, värimuoto valesina, 6.8.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, värimuoto valesina, 6.8.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, värimuoto valesina, 19.7.2014, Lohja, © Tuittu Karlsson
29.7.2013, Heinävesi, © Olli Pihlajamaa
Kosinta, koiras vasemmalla, naaras oikealla, 17.7.2010, Joroinen, © Helmut Diekmann
Kilpakosintaa, 7.7.2013, Joroinen, © Helmut Diekmann
Parittelu, 23.7.2011, Kuopio, © Teppo Salmela
Parittelu, 28.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell