Juolukkasinisiipi

Agriades optilete

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Agriades

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Juolukkasinisiipi on pienikokoinen sinisiipi. Siipien kärkiväli on 22–29 mm. Yhdessä keto- ja kangassinisiiven kanssa se muodostaa hankalan lajikompleksin.
Koiras on päältä violetinsävyisen tummansininen. Siipien musta reunajuova on ohut mutta selkeä, ja takasiipien alaosan mustat reunatäplät ovat joko hyvin pieniä tai puuttuvat kokonaan. Siltä osin juolukkasinisiipi muistuttaa ketosinisiipeä. Naaraan siipien yläpinta on tummanruskea, vain tyviosat ovat siniset.
Parhaiten juolukkasinisiipi on tunnistettavissa takasiipien alapuolelta, jossa lähellä takakulmaa on vain kaksi tai kolme erikokoista oranssia täplää, joissa on ulompana metallinhohtoinen sininen täplä (kangas– ja ketosinisiivellä on 5–7 sellaista oranssia täplää). Juolukkasinisiiven alapinnat ovat harmaanruskeat ja mustien, valkokehäisten täplien kirjomat. Siipien alapinta on pohjaväriltään tummempi kuin kangas- ja ketosinisiivellä, ja lisäksi siivistä puuttuvat vaaleat poikkivyöt.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen koko maassa. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Puoliavoimet maastot kuten lehdot, metsäniityt, metsänreunat, hakkuuaukiot sekä erityisesti rämeiden ja soiden reunat

Elintavat: Perhoset ovat paikkauskollisia eivätkä hevin lähde elinympäristönsä ulkopuolelle. Koiraat lentelevät ahkerasti ympäriinsä naaraita etsien.

Kehitysvaiheet: Naaras munii munat yksitellen ravintokasvin lehdille, ja toukat kuoriutuvat noin kymmenen päivän kuluttua. Toukka elää juolukalla, mustikalla ja karpalolla. Keskenkasvuinen toukka talvehtii. Keväällä toukka kasvaa vielä 3–5 viikkoa ennen koteloitumistaan. Kotelovaihe kestää 2–3 viikkoa.  Toisin kuin monet lähisukulaisensa, juolukkasinisiiven toukka ei elä symbioosissa muurahaisten kanssa.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 11.7.2020

Koiras, 5.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 23.6.2013, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Koiras, 6.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 13.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 5.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 24.6.2016, Heinola, © Heikki Tabell
Koiras, 3.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Koiras, 3.7.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, e larva, kesäkuu 2018, © Patrik Åberg
5.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Perhonen kihokin saaliina, 6.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Kosinta, 7.7.2017, Järvenpää, © Päivi Torkki
Parittelu, 18.7.2012, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
Muniva naaras, 13.6.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
Toukka, 19.5.2018, Tahinsuo, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Toukka, 19.5.2018, Tahinsuo, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Toukka, 28.5.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Kotelo, 2.6.2018, Kangasala, © Esa Marjamäki
Määrityskuva 1, juolukkasinisiipi: vain 2-3 oranssia täplää sekä 2-3 metallinhohtoista sinistä täplää
Määrityskuva 2, kangassinisiipi: enemmän oranssia, enemmän metallinhohtoisia sinisiä suomuja
Määrityskuva 3, ketosinisiipi: enemmän oranssia, enemmän metallinhohtoisia sinisiä suomuja