Etelänhopeatäplä
Argynnis laodice
Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Aurinkoperhoset (Heliconiinae)
Tribus: Hopeatäplät (Argynnini)
Suku: Argynnis
Tuntomerkit: Etelänhopeatäplä on Suomessa harvinainen tulokas, jota voidaan sekoittaa keisarinviittaan tai ketohopeatäplään. Etelänhopeatäplän siivet ovat suhteellisen lyhyet ja leveät, etusiiven ulkoreuna on kovera, ja takasiivet ovat suuret ja pyöreät. Siipiväli on 48–62 mm.
Koiraan siipien yläpinnan pohjaväri on kirkkaan kellanruskea, naaraan pohjaväri on hailakampi. Siipien yläpuolen kuviointi tuo mieleen keisarinviitan, mutta etelänhopeatäplän koiraan koirasjuovat (kaksi juopaa etusiiven kahdessa alimmassa suonessa) ovat selvästi heikompia kuin keisarinviittakoiraan koirasjuovat, joita on neljä. Naaraan etusiiven kärjessä on valkoinen pilkku (vrt. kuvat 5–8), jollaista ei muilla hopeatäplillä ole ja joka näkyy myös siiven alapuolella (ks. kuvat 10, 13–16).
Takasiiven alapinta jakautuu jyrkästi kahteen osaan: tyviosa on vaaleampi ja kellertävä, kun taas ulko-osa on tummempi ja punaruskea. Näiden osien välissä kulkee juova, jossa on vaihtelevasti valkoisia laikkuja.
Uhanalaisuusarvio 2019: VU = Vulnerable – Vaarantunut (Punainen Kirja)
Esiintyminen: Harvinainen uudistulokas, vaeltaja, joka saapuu meille lähinnä Baltiasta. Laji saatttaa muodostaa paikallisia kantoja Etelä-Suomeen, lähinnä rannikkoseuduille. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Elinympäristöt: Rehevät niityt, metsänreunat ja rantakosteikot
Kehitysvaiheet: Toukka syö orvokkeja ja talvehtii keskenkasvuisena.
Lähilajit: Muut Argynnis-suvun hopeatäplät, lähinnä keisarinviitta
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Perhoswiki
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 13.4.2024
