Phyllonorycter schreberella
Phyllonorycter schreberella
Yläheimo: Miinaajakoimaiset (Gracillarioidea)
Heimo: Miinaajakoit (Gracillariidae)
Alaheimo: Lithocolletinae
Suku: Phyllonorycter
Tämän sivun kuvat ovat ensimmäisestä Suomessa tehdystä havainnosta. Laji on siis Suomelle uusi. Kasvatettu yksilö, miina löydetty 25.9.2025 Espoosta, löytäjät Patrik Åberg ja Helmut Diekmann. Phyllonorycter schreberella on pieni, kiiltävä, tummanoranssi miinaajakoi, jonka etusiivessä on kaksi hopeanhohtoista poikkivyötä.
Tunntomerkit: Siipien kärkiväli 4,5–6,5 mm. Pää on musta ja niska on metallinhohtoisen harmaa. Tuntosarvet ovat tummanharmaita lukuun ottamatta uloimpia 6–7 segmenttiä, jotka ovat vaaleanharmaita. Keskiruumis on kiiltävän musta.
Etusiipi on pohjaväriltään kiiltävän tummanoranssi ja siinä on selkeitä kuvioita. Siiven tyvi on metallisen tummanharmaa, etureunassa syvänmusta. Etusiivessä on kaksi tummareunaista hopeanhohtoista poikkivyötä. Niiden ulkopuolella on pari vastakkain olevaa, niin ikään tummareunaista, hopeahohtoista hakastäplää , joista etureunan täplä eli kostaalihakastäplä suuntautuu vinosti sisäänpäin siiven tyveä kohti. Takareunan täplä eli dorsaalihakastäplä sen sijaan kaartuu ulospäin muuttuen metalliseksi laikuksi, joka jatkuu epäselvänä kohti siivenkärkeä. Takasiipi on tummanruskea ja siinä on tummanharmaat hapsut.
Esiintyminen: Laji esiintyy Balkanilla ja Keski-Euroopassa sekä harvinaisena Etelä-Ruotsissa, Liettuassa ja Virossa. Tanskasta ja Norjasta tätä lajia ei ole (vielä) havaittu.
Lentoaika: Ruotsissa laji lentää kahdessa sukupolvessa: toukokuun puolestavälistä kesäkuun lopulle sekä elokuussa.
Elinympäristöt: Lehtimetsät, joissa kasvaa jalavia
Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää munat jalavalehtien alapintaan, erityisesti pieniin, pensasmaisiin puihin. Toukka tekee pitkänomaisen litteän koverteen kahden lehtiruodon väliin ja koteloituu koverteen sisällä pitkänomaiseen, ovaaliin kotelokehtoon.
Lajista muualla: Lepiforum
Päivitetty viimeksi: 24.3.2026
