Kallioissulkanen
Oidaematophorus rogenhoferi
Heimo: Sulkaperhoset (Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Oidaematophorus
Tuntomerkit: Siipiväli 30–32 mm. Etusiivet ruskehtavanharmaat, tiheään tummanruskea- ja valkokehnäiset. Halkion tyven sisäpuolella valkea täplä, jonka sisäpuolella mustanruskea, kiilamainen laikku. Etureunassa halkion tyven kohdalla mustanruskea, lyhyt ja leveä, sisä- ja ulkopuolelta valkoreunainen laikku. Takimmaisen liuskan kärki vaaleakuvioinen (vrt. hirvenjuurisulkanen, O. lithodactylus). Ripset ruskehtavat, niissä yksittäisiä vaaleampia täpliä. Takasiivet ruskeanharmaat.
Koiraan vasen sivulämssä leveämpi kuin oikea; molempien sivulämssien kärjet pyöreät; vasemman lämssän pitkä hakanen pitempi kuin hirvenjuurisulkasella O. lithodactylus. Naaraan ostium sijoittunut viistosti antrumin keskilinjaan nähden; antrum asteittain kapeneva. Vesica seminalis suuri ulkonema ductus bursaen ja corpus bursaen liitoskohdassa.
Uhanalaisuusarvio 2019: CR = Critically endangered – Äärimmäisen uhanalainen (Punainen Kirja)
Esiintyminen: Laji esiintyy hyvin harvinaisena Peräpohjolassa Tornion ja Ylitornion ns. Lapin kolmiossa, mm. Tornion Kalkkimaassa. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Somerikot, tunturiniityt, ratapenkereet
Kehitysvaiheet: Toukka vihreä; selässä molemmin puolin 1 mm leveitä, edestä kapeita, roosanpunaisia täpliä. Nystyrät hiukan tummemmat, niissä valkeita, selässä mustahkoja karvoja. Pää vaalean kellanruskea. Elää karvaskallioisella (Erigeron acris); kesäkuussa lehdillä, myöhemmin nupuilla. Koteloituu kuivien lehtien sekaan maahan.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 03.11.2020