Takiaissulkanen
Porrittia galactodactyla
Heimo: Sulkaperhoset (Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Porrittia
Tuntomerkit: Siipiväli 20–25 mm. Etusiivet valkeat, suonien kohdalla heikkoja, ruskeita varjoja. Pieniä, mustanruskeita täpliä seuraavasti: 1 etureunassa hiukan halkion tyven ulkopuolella; 1 pieni, juovamainen n. 1/3 kohdalla; 2 allekkain halkion tyven sisäpuolella; 2 takimmaisen liuskan takareunassa, sekä joskus 1 etummaisen liuskan takareunassa. Etureunan ripset ruskeat, halkion ripset ruskeat, valkotyviset; takareunan ripset valkeat, takimmaisen liuskan keskellä melko vahva, ruskea täplä. Takasiivet valkeanharmaat; ripset valkeat, harmaakärkiset.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji esiintyy harvinaisena lounaisella rannikkoalueella. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kaksi sukupolvea: kesä-heinäkuussa sekä syys-lokakuun vaihteen tienoilla
Elinympäristöt: Pihat, niityt, pientareet, joutomaat
Elintavat: Huonolla säällä perhonen lepää ravintokasvin lehtien alla.
Kehitysvaiheet: Toukka on melko leveä ja litteä; vihreä, selkäjuova kaksinkertainen, valkeahko; nystyrät valkokarvaiset. Pää kellanvihreä. Elää elo-toukokuussa seittitakiaisella (Arctium tomentosum), ulkomailla myös isotakiaisella (A. lappa); lehden alapinnalla, johon syö pieniä, pyöreitä reikiä, usein yhdyskunnittain. Koteloituu lehden alapinnalle.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 9.9.2024
