Udea hamalis

Yläheimo: Koisamaiset (Pyraloidea)
Heimo: Nokkakoisat (Crambidae)
Alaheimo: Spilomelinae
Suku: Udea

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Perhosen siipien pohjaväri on valkoinen. Etusiivissä on harmaakehnäinen tyvialue ja keskellä lähellä etureunaa kaksi tumma diskaalitäplää, jotka voivat olla myös yhteensulautuneita. Etu- ja takasiiven ulkoreunaa kiertää leveä tummanruskea reunus. Takasiiven pohjaväri on valkoinen ja tyvi on etusiiven tavoin harmaakehnäinen.

Uhanalaisuusarvio 2019: Elinvoimainen

Esiintyminen: Mustikkaokakoisan levinneisyys on Euroopassa painottunut Skandinaviaan ja Baltiaan. Suomessa perhonen esiintyy varsin yleisenä lähes koko maassa aina Kilpisjärven korkeudelle saakka. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhosen lentoaika alkaa kesäkuussa ja jatkuu heinäkuun lopulle.

Elinympäristöt: Parhaiten mustikkaokakoisan voi löytää mustikkaa kasvavista kangasmetsistä.

Elintavat: Perhonen lentää päiväsaikaan ja iltahämärissä; yöllä sen voi saada houkuteltua myös perhosvalolle.

Kehitysvaiheet: Toukka syö mustikkaa, mutta sille kelpaavat myös juolukka, puolukka, käenkaali, vuokot ja talvikit. Se elää talvehtimisen jälkeen huhti-toukokuussa yhteenpunotussa lehtikäärössä.

Lajista muualla: Lepiforum

Muuta: Suomessa on löydetty yksitoista Udea-suvun okakoisalajia. Suvun lajit ovat keskikokoisia pikkuperhosia, joille tunnusomaisena piirteenä on leveä, kolmiomainen etusiipi. Monet suvun perhosista ovat väriltään vaalean oljenkeltaisia tai harmaanruskeita.

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin/Laji.fi:n kanssa kanssa

Päivitetty viimeksi: 3.2.2025