Kangaskeltanosulkanen

Oxyptilus ericetorum

Heimo: Sulkaperhoset ( Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Oxyptilus

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 16–19 mm. Muistuttaa huopakeltanosulkasta (O. pilosellae). Etusiipien pohjaväri usein hiukan ruskehtavampi. Etusiipien liuskat hiukan leveämmät; takimmaisen liuskan ulkoreunan ripsien tyvessä valkeahko palkki. Takasiipien takimmaisen liuskan suomuhammas suuri, pyöreä, sen etureunan suomut suunnilleen yhtä pitkät kuin takareunan.
Koiraan tegumenin haarojen reunat yhdensuuntaiset, niiden kärkikulmat suorakulmaiset. Sivulämssän tyviosa 3/5 lämssän koko pituudesta, pyöreäkärkinen. Aedeaguksen kärjessä suora rivi pieniä piikkejä. Naaraan ostium heikosti kehittynyt. Antrum suppilomainen, asteittain kapeneva. VII selkäkilven takareuna hiukan kovertunut.

Uhanalaisuusarvio 2019: EN = Endangered – Erittäin uhanalainen (Punainen Kirja)

Esiintyminen: Hyvin harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa, suurin piirtein Vaasa–Joensuu -linjan eteläpuolella. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun lopulta elokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Paahteiset kedot, kalliot, sorakuopat

Elintavat: Perhonen tulee valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka vihertävänkeltainen; nystyrät suuret, tähtikarvaiset; selän nystyrät punaruskeat, kaksikärkiset; sivujen nystyrät valkeat. Suoli tumma, joskus punertavan läpikuultava. Pää vihreä tai vaaleankeltainen, ruskeatäpläinen. Elää huopakeltanolla (Pilosella officinarum); touko-kesäkuussa yhteenkudottujen kärkiversojen sisällä. Koteloituu ravintokasvin lehden yläpinnalle tai varrelle.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 03.11.2020

© Marko Mutanen