Pikkujuuriperhonen
Phymatopus hecta
Yläheimo: Juuriperhosmaiset (Hepialoidea)
Heimo: Juuriperhoset (Hepialidae)
Suku: Phymatopus
Tuntomerkit: Pienehkö juuriperhonen, siipien kärkiväli ♂ 23–30 mm, ♀ 26–32 mm. Koiraan takasääret lyhyet, paksuuntuneet, niissä tiheä karvatupsu; takanilkat puuttuvat. Koiraan etusiivet syvän punertavan kullanokrat; poikkiviirut hopeanvalkeat, enemmän tai vähemmän täpliksi hajonneet. Takasiivet tummanruskeat. Naaraan etusiivet harmaanruskeat; poikkiviirut leveämmät, harmahtavat. Takasiivet harmaanruskeat.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Joksenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa; Lapistakin yksittäisiä havaintoja (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun alusta lokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Kosteat lehti- ja sekametsät, metsäniityt, kosteikot
Elintavat: Lämpiminä iltoina koiraat aloittavat lyhytaikaisen parveilun auringonlaskun aikaan. Ne erittävät naaraita houkuttelevia feromoneja takimmaisen raajaparin reisien pitkistä tupsuista. Koiraat lentävät jonkin aikaa edestakaisin heijaten ja feromonia levittäen, kunnes asettuivat kasvillisuuteen lepäämään naaraita odottaen. Koiraiden lento ei jatku pimeään aikaan saakka. Kun naaras on paikallistanut koiraan, se laskeutuu koiraan lähelle, usein lehden alapinnalle, ja koiras siirtyy välittömästi naaraan luokse ja aloittaa parittelun. Useita tunteja kestävän parittelun aikana koiras roikkuu naaraan peräpäästä. Parittelun jälkeen naaras pudottaa lennosta maanpinnalle noin 300 munaa.
Kehitysvaiheet: Toukka likaisen valkeanharmaa; pää ruskeankeltainen; niskakilpi mustahko, jakautunut. Nystyrät pienet. Elää mm. nokkosella (Urtica dioica) ja sananjalalla (Pteridium aquilinum); heinä-kesäkuussa juurissa; kehitys 1-2-vuotinen. Toukka talvehtii kehräämässään silkkipussissa. Talvehtimisen jälkeen se nousee maanpinnalle syömään kasvien tuoreita versoja. Koteloituu maanpinnalle tai maan alle karikkeella naamioituun kotelokoppaan. Kotelo työntyy osittain esille ennen aikuisen perhosen kuoriutumista.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 22.1.2022