Kärsämösulkanen

Gillmeria pallidactyla

Heimo: Sulkaperhoset (Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Gillmeria

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 23–27 mm. Muistuttaa pietaryrttisulkasta (G. ochrodactyla), mutta pää on hiukan tummempi. Takasääret keskeltä kärkeen yksivärisen ruskehtavat. Etusiipien kuviot häipyvämmät; pohjaväri vaihtelee ruosteenpunertavasta kalpean kellertävään, lähes yksiväriseen. Takasiipien takimmaisen liuskan suomuhammas pienempi ja usein hyvin epäselvä.
Koiraan uncus vankka. Sivulämssä pyöreä; sacculuksen tyviosa hyvin kehittynyt, ei ulotu lämssän kärkeen. Anelluksen liuskat vankat, tylppäkärkiset, niiden sivuilla suippo uloke. Naaraan antrum pitkänomaisen putkimainen, 4 kertaa leveyttään pitempi. Ductus bursae vähän antrumia pitempi.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen koko maassa (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alusta elokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Pientareet, metsänreunat, hiekkaiset niityt

Elintavat: Perhonen lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka kiiltävän vihreä; selkäjuova tummempi tai hiukan ruskehtavansävyinen; sivuselkä- ja lisäsivujuova harmaanvalkeat; sivujuova valkoinen. Selässä hyvin pienet, mustat nystyrät. Pää kellertävä tai vihertävä, suuosat ruskeat. Elää syys-toukokuussa siankärsämöllä (Achillea millefolium) ja ojakärsämöllä (A. ptarmica); nuorena kutoo keskusversoja yhteen ja ruokailee lehdellä, myöhemmin kaivautuu varteen. Talvehtii ravintokasvin juurissa. Keväällä kovertaa nuoria versoja aiheuttaen niiden putoamisen. Koteloituu ravintokasvin varrelle tai lehden alapinnalle.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 03.11.2020

26.7.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
29.7.2012, Espoo, © Olli Pihlajamaa
22.7.2015, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa