Kangasperhonen

Callophrys rubi

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Nopsasiivet (Eumaenini)
Suku: Callophrys

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Kangasperhonen, joissakin lähteissä vihernopsasiipi, on pieni nopsasiipi. Siipien kärkiväli on 20–26 mm. Naaraat ovat koiraita hieman kookkaampia. Perhosen takasiipien takanurkassa on suippomainen kärki, eräänlainen pienen kannuksen alkio.
Siipien yläpuoli on tasaisen harmaanruskea, mutta sitä voi nähdä vain perhosen lentäessä (ks. kuvat 7–8). Koirailla on etusiiven keskellä tumma koirastäplä (androconium). Siipiripset ovat valkoiset.
Siipien alapuoli on kirkkaan vihreä. Vihreät suomut kuluvat perhosen elinaikanaan pois. Takasiiven alapinnassa voi olla heikko valkoinen pilku tai valkoisten pilkkujen rivi (vrt. kuva 6).

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta lajia tavataan myös Lapissa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kangasperhonen lentää huhtikuusta kesäkuun loppuun. Se on siten ensimmäinen keväällä kuoriutuva päiväperhonen (mm. nokkos- ja sitruunaperhoset voivat lämpimän sään vallitessa lentää jo kevättalvella, mutta ne ovat aikuistalvehtijoita, jotka ovat kuoriutuneet jo edellisenä kesänä). Toisinaan (harvoin) esiintyy toinen sukupolvi elo-syyskuussa.

Elinympäristöt: Puoliavoimet havumetsät, kankaat, aurinkoiset metsänreunat, hakkuuaukeat, linjanaluset, kalliot ja suot

Elintavat: Kangasperhonen on nopealiikkeinen perhonen, joka jää helposti huomaamatta. Perhonen on paikkauskollinen. Koiraat valtaavat pieniä reviirejä, joita ympäri lennellen ne odottavat naaraita. Perhoset ruokailevat usein pajujen kukilla. Levossa perhonen pitää siipensä aina supussa.

Kehitysvaiheet: Naaraat munivat munat yksitellen ravintokasvien kukkasilmuille. Vaaleanvihreä toukka syö mm. mustikkaa, juolukkaa, kanervaa ja vadelmaa. Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Muut nopsasiivet. Alapinnan vihreä väri on kuitenkin niin ainutlaatuinen, ettei kangasperhosta voi sekoittaa muihin lajeihin.

Muuta: Etelä- ja Keski-Suomessa kangasperhonen on kenties Suomen runsain päiväperhonen. Laskennoissa korostuu kenties liikaa kedoilla ja niityillä lentävien lajien kuten lanttu- ja tesmaperhosen osuus. Kangasperhonen sen sijaan suosii valoisia metsiä ja metsänreunoja sekä hakkuuaukioita ja linjanalusia – eli biotooppeja, joita on Suomessa joka nurkassa kilometrikaupalla.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 16.4.2024