Tummavirnaperhonen

Leptidea juvernica

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Viiriperhoset (Dismorphiinae)
Suku: Leptidea

← Edellinen Seuraava →

HUOM: Koska tummavirnaperhosen (L. juvernica) pystyy luotettavasti erottamaan virnaperhosesta (L. sinapis) vain genitaaleja tutkimalla, tällä sivulla olevat kuvat ovat vain viitteellisiä. Näitä kahta lajia ei voida luotettavasti erottaa valokuvien avulla. Varmin erottava tunnusmerkki lienee vielä koiraan etusiiven kärkitäplän muoto; lajien muihin esitettyihin eroavuuksiin täytyy suhtautua varauksellisesti.

Tuntomerkit: Vasta 1980-luvulla alettiin ymmärtää, että eurooppalaiset virnaperhoset muodostavat viiden erillisen lajin ryhmän, joista kaksi lajia esiintyy Suomessa: virnaperhonen (Leptidea sinapis) ja tummavirnaperhonen (Leptidea juvernica). Viimeksi mainittua on kuitenkin vaikea erottaa ”tavallisesta” virnaperhosesta, ja joissakin lähteissä sitä nimitetään myös peltovirnaperhoseksi.
Koiraan etusiiven neliönmuotoinen tumma kärkitäplä voi antaa osviittaa. Virnaperhosella (L. sinapis) täplän yläosa vetäytyy siiven kärkeä kohti (vrt. määrityskuva 3), kun taas tummavirnaperhosella täplä työntyy siiven etureunassa kohti tyveä (vrt. määrityskuva 1). Lisäksi tummavirnaperhosen etusiiven etureuna on keskellä suora (virnaperhosen siipien muoto on kauttaaltaan pyöreämpi), ja tummavirnaperhosen lentotyylin väitetään olevan varmempi ja määrätietoisempi (hieman kuin lanttuperhosella), kun taas virnaperhosen (L. sinapis) lento on hidasta, lepattavaa ja poukkoilevaa. Täyttä varmuutta saadaan kuitenkin vain genitaaleja tutkimalla: mikroskoopin avulla on todettu, että tummavirnaperhosen (L. juvernica) koiraan aedeagus (fallos) on pitempi kuin virnaperhosen (L. sinapis).
Tummavirnaperhosen siipien alapinta on laajalti vaaleankeltainen; varsinkin etusiipien tyvi- ja kärkiosat sekä takasiivet ovat alapuoleltaan kellertäviä. Lisäksi siipien alapinnalla esiintyy vaihtelevasti harmaata kehnää. Tuntosarvien nuija on musta, sen kärki on punaruskea, ja kärjen alapuolella on valkoinen täplä. Siipien kärkiväli on 32–42 mm.

Esiintyminen: Laji saattaa olla yleisempi kuin tähän asti on luultu. Varmoja havaintoja on ainakin Ahvenanmaalta, Uudeltamaalta ja Etelä-Savosta. (Havaintokartta)

Lentoaika: Lentää toukokuun alkupuolelta kesäkuun loppuun. Lämpiminä kesinä tavataan harvalukuinen toinen sukupolvi heinä-elokuun vaihteessa. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Puoliavoimet ja avoimet maastot, niityt ja kedot, metsänreunat ja metsäteiden reunat.

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää munat yksitellen ravintokasvin lehtiin. Värttinänmuotoiset munat ovat alussa valkoiset, mutta kellastuvat hieman parissa päivässä. Toukka kuoriutuu munasta vajassa viikossa ja kehittyy nopeasti. Se syö niittynätkelmää, hiirenvirnaa ja aitovirnaa. Toukka on vihreä ja sillä on lyhyt karvoitus. Kotelo talvehtii.

Muuta: Levätessään perhonen pitää siipensä lähes aina supussa, minkä takia niiden yläpintaa on vaikea tutkia.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura, Suomen Lajitietokeskus

6.7.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
6.7.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
6.7.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
1.6.2014, Lohja, © Teppo Salmela
1.6.2014, Lohja, © Teppo Salmela
8.6.2014, Oulainen, Käpylä, © Päivi Torkki
Kosinta, 30.5.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
Kosinta, 29.8.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
Parittelu, 29.8.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
Parittelu, 29.8.2018, Järvenpää, © Päivi Torkki
Naaras munintalennossa, 20.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Muniva naaras, 20.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Muna, 20.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Määrityskuva 1: Tummavirnaperhonen (L. juvernica), ks. etusiiven kärkitäplää ja etureunaa.
Määrityskuva 2: Virnaperhosen (L. sinapis) siipien muoto on pyöreämpi kuin tummavirnaperhosen.
Määrityskuva 3: Virnaperhoskoiraan (L. sinapis) kärkitäplän yläosa vetäytyy siiven kärkeä kohti.