Vadelmavillaselkä
Thyatira batis
Heimo: Sirppisiivet ja villaselät (Drepanidae)
Alaheimo: Villaselät (Thyatirinae)
Suku: Thyatira
Tuntomerkit: Vadelmavillaselkä on helposti tunnistettava perhoslaji. Sitä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun Suomesta tavattuun lajiin. Perhosen siipien kärkiväli on noin 34–40 mm. Etusiivet ovat pohjaväriltään tummanharmaat, ja kussakin etusiivessä on viisi vaaleanpunaista täplää, jotka vaalenevat reunoja kohti. Takasiivet ovat vaaleanharmaat.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Perhosta tavataan kaikkialla, missä kasvaa vadelmaa, aina Oulun korkeudelle saakka. Yksittäisiä havaintoja on pohjoisempaakin. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Toukokuun lopulta elokuun alkuun. Melko yleinen toinen sukupolvi elo-syyskuussa.
Elinympäristö: Metsät, puutarhat ja puistot sekä muut vadelmaa kasvavat paikat
Elintavat: Perhonen aloittaa lentonsa illalla hämärän laskeuduttua ja tulee valolle, mutta myös syötille.
Kehitysvaiheet: Laji on helppo löytää toukkana. Ruskea toukka elää vadelmilla ja koristevatukoilla. Perhonen talvehtii kotelona yhteensidottujen lehtien välissä.
Lähilajit: Muut samaan villaselkien alaheimoon kuuluvat lajit. Sekoittumisvaara ei juuri ole.
Muuta: Lajista käytettiin ennen nimeä vattukehrääjä. – Tieteellisen nimen etymologia: kreikka βάτος [batos] = karhunvatukkapensas.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 25.8.2023