Käpäläsulkanen
Platyptilia tesseradactyla
Heimo: Sulkaperhoset ( Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Platyptilia
Tuntomerkit: Siipiväli 17–20 mm. Muistuttaa leskenlehtisulkasta (Platyptilia gonodactyla), mutta eroaa siitä seuraavasti: on selvästi pienempi ja etusiipien pohjaväri on valkoisempi, vahvasti ruskeanharmaakehnäinen. Etureunassa kapea, musta juova kostaalikolmion kohdalla; sen ulkopuolella häipyvä, vaalea poikkivyö, joka kulkee etureunaan. Etusiipien molemmissa liuskoissa valkea poikkijuova. Takasiipien liuskat ruskeanharmaat.
Koiraan sivulämssä selvästi suippokärkinen. Anelluksen liuskat melko tukevat, lyhyet, eivät kaksihaaraiset. Naaraan lamella postvaginaliksen läiskät suuret, lähes yhtä pitkät kuin antrum. Antrumin kitinisoitunut osa 1.5 kertaa leveyttään pitempi.
Uhanalaisuusarvio 2019: NT = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen kirja)
Esiintyminen: Melko harvinainen koko maassa; varsinkin Lounais-Suomessa taantuva (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun alusta heinäkuun loppuun
Elinympäristöt: Kedot, nummet
Elintavat: Perhonen lentää ilta-auringossa, on helposti häirittävissä lentoon päivällä; tavataan usein lepäämässä kissankäpälien kukinnoissa.
Kehitysvaiheet: Toukka 7–9 mm, sikarinmuotoinen, sameanpunainen, siinä epäsäännöllisiä likaisenvalkeita laikkuja; pää ja niskakilpi mustat. Elää elo-toukokuussa kissankäpälällä (Antennaria dioica); aluksi kehittyvissä siemenissä, sen jälkeen pieni toukka menee sisälle kukkavarteen ja sitten alas lehtiin maanpinnan tasoon. Siellä kaivautuu silmuun ja tekee pienen ontelon, jossa pysyy lopun kesää, ryhtyen talvehtimaan lokakuussa. Tässä vaiheessa ravintokasvissa ei näy ulkoisia merkkejä siinä olevasta toukasta. Aikaisin keväällä jatkaa ruokailua syöden keskiverson sisällön, mutta jättää vahingoittumattomista lehdistä ulkokuoren ja siirtyy uuteen versoon yöllä. Joskus mustaa ulostetta tulee ulos syödystä versosta, mutta muutoin toukasta on hyvin vähän merkkejä. Täysikasvuisena toukka elää kehittyvissä nupuissa. Koteloituu toukokuussa tavallisesti kukkimattomaan ruusukkeeseen juuri avautuvaan versoon. Verson sisus on syöty tyhjäksi, mutta ulompi pari lehtiä on kudottu silkillä yhteen ja jätetty kärkeen pieni aukko. Asutut versot eroavat hiukan terveistä; lehdet ovat vaaleampia, vähemmän kiiltäviä ja voivat alkaa kuihtua.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 13.2.2024