Tammisirppisiipi
Watsonalla binaria
Heimo: Sirppisiivet ja villaselät (Drepanidae)
Alaheimo: Sirppisiivet (Drepaninae)
Suku: Drepana
Tuntomerkit: Tammisirppisiipi on melko pieni sirppisiipi, siipien kärkiväli on 23–34 mm. Siipien pohjaväri on kellertävän punaruskea. Koiraan takasiivet ovat samanväriset kuin etusiivet; naaraiden takasiivet ovat hieman vaaleampia. Siipien poikki kulkee kaksi pohjaväriä vaaleampaa juovaa. Lajin selvin tuntomerkki on kaksi mustaa pistettä kummassakin etusiivessä; usein ne toistuvat heikompina myös takasiivissä.
Uhanalaisuusarvio 2019: Arviointiin soveltumaton
Esiintyminen: Ennen vuotta 2011 tammisirppisiipi oli Suomessa hyvin harvinainen harhailija. Sen jälkeen havaintoja on kertynyt lähes vuosittain ja määrät ovat kasvaneet. Tällä hetkellä (vuoden 2024 kesän jälkeen) Suomessa on tehty yhteensä 220 havaintoa. Kaikki havainnot ovat joko Ahvenanmaalta tai Suomen mantereen etelärannikkolta aina maamme itärajalle saakka. Mahdollisesti laji on pystynyt muodostamaan etelärannikolle pysyviä paikallisia kantoja. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Suomen havainnot on tehty heinäkuusta syyskuuhun. Keski-Euroopassa laji lentää kahtena sukupolvena: huhtikuun lopulta kesäkuuhun sekä heinäkuun lopulta elokuuhun.
Elinympäristöt: Laji elää lämpimissä lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa, joissa kasvaa tammeja.
Elintavat: Aikuinen perhonen lentää öisin ja tulee valolle.
Kehitysvaiheet: Muna on ensin vaalean kellertävä, myöhemmin se muuttuu karmiininpunaiseksi ja tummanruskeaksi. Toukka on vaaleanruskea tai punertavanruskea ja sillä on selässä satulakuvio, joka on pohjaväriä vaaleampi. Keskiruumiin korkeimmalla kohdalla on kaksoisnystyrä. Takimmaiset vatsajalat ovat muuttuneet piikiksi. Tyypillisessä lepoasennossa vain vatsajalat ovat kiinni alustassa ja toukan sekä etu- että takapää sojottavat ilmaan (kuten muillakin sirppisiipien toukilla).
Toukka käyttää ravinnokseen tammien (Quercus sp.) lehtiä. Pikkutoukka nakertaa alussa vain lehden pintakerrosta ja syö sitten pieniä reikiä lehden reuna-alueisiin. Koteloitumista varten toukka rullaa lehden putkeksi ja kehrää ympärilleen valkoisen kehdon. Kotelo on vaaleanvihreä.
Muuta: Lajin tieteellinen nimi (binaria) viittaa etusiiven keskellä oleviin kahteen mustaan pisteeseen (vrt. binaari / binääri = ’kaksiosainen’, ’kaksinapainen’).
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 13.9.2024