Suruyökkönen
Amphipyra perflua
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Pensasyökköset (Amphipyrinae)
Tribus: Amphipyrini
Suku: Amphipyra
Tuntomerkit: Siipiväli 44–55 mm. Isohko, leveäsiipinen. Etusiipien tyvisarake tumman harmaanruskea; keskisarake leveä, mustanruskea, sen sisempi puolisko usein vaaleampi; ulkosarakkeen sisäosa vaaleanruskea, vaalenee kohti ulompaa poikkiviirua; ulkosarakkeen ulko-osa tumman harmaanruskea. Poikkiviirut kaksinkertaiset, yhdensuuntaiset, sahahampaiset, vaaleatäytteiset. Yökköstäplistä näkyy vain pieni rengastäplä, joka on vaaleatäytteinen, tummakeskinen, usein hyvin epäselvä. Aaltoviiru vaalea, terävähampainen. Ulkoreunassa rivi ruskeita puolikuita, joiden reunassa tyvipuolella valkeahkoja suomuja. Takasiivet ruskeanharmaat.
Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Suruyökkönen esiintyy koko Suomessa lukuunottamatta Pohjois-Lappia. Laji on yleinen Kainuun eteläpuolella. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää heinäkuusta syyskuuhun.
Elinympäristöt: Valoisat lehti- ja sekametsät, puistot ja puutarhat
Elintavat: Perhonen tulee hyvin valolle, mutta vielä paremmin syötille.
Kehitysvaiheet: Toukka kellanvihreä; selkäjuova valkea; sivuselässä viistoja, kellertäviä, täplistä muodostuneita juovia. Sivujuova kellanvalkea, katkennut keskiruumiin III ja takaruumiin kahden ensimmäisen jaokkeen kohdalta. Takaruumiin VIII jaokkeessa kyttyrä, siitä eteenpäin lähtee viisto, kellertävä juova VII jaokkeeseen sekä valkea juova taaksepäin. Hengitysaukot valkeat, ruskeareunaiset. Elää huhti-kesäkuussa lehtipuilla ja pensailla. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 01.09.2019