Verkkoyökkönen
Sideridis reticulata
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Tarhayökköset (Hadenini)
Suku: Sideridis
Tuntomerkit: Siipiväli 32–40 mm. Etusiipien pohjaväri violetinruskea. Kaikki kuviot punertavanvalkeat, hienosti mustareunaiset. Myös suonet punertavanvalkeat, paitsi ulkosarakkeen sisäosassa, jossa ne ovat violetinpunaiset; tässä niiden väleissä mustia nuolitäpliä. Poikkiviirut kaksinkertaiset, ilman hampaita; ulompi punertavampitäytteinen kuin sisempi. Keskivarjo kapea, musta. Keilatäplä suuri, mustareunainen, sen keskellä vaalea juova. Rengas- ja munuaistäplä ruskeakeskiset, rengastäplä takaviisto, soikea, edestä avoin, munuaistäplän keskellä punertavanvalkea puolikuu. Ulkoreunassa rivi mustia puolikuita. Ripsissä tumma jakoviiru, ja vaaleat suonien päät jatkuvat niihin. Takasiivet harmaat; ulkoreunassa leveä, tumma varjo; ripset okranvalkeat, tyviviiru hieno, ruskea.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää toukokuun loppupuolelta aina heinäkuun lopulle saakka.
Elinympäristöt: Mm. niityt ja hakamaat
Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee valolle ja käy kukilla.
Kehitysvaiheet: Moniruokainen toukka ruokailee nuorena kohokkikasvien (Caryophyllaceae) kukissa ja pudottautuu helposti maahan. Toukka on vaaleanvihreä tai ruskehtavanvihreä, hienosti mustapisteinen; selkäjuova kapea, vaalea, tummareunainen; sivuselkäjuova katkeileva, tumma. Sivujuova leveä, valkeahko. Hengitysaukot pienet, valkeahkot, harmaareunaiset. Pää ruskea. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan. Kotelo talvehtii.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 17.2.2024