Serpentiinimittari

Idaea serpentata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Lehtimittarit (Sterrhinae)
Tribus: Sterrhini
Suku: Idaea

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Serpentiinimittari on helposti tunnistettava pienikokoinen mittari. Siipiväli on 18–20 mm. Lennossa perhonen näyttää voimakkaan oranssinsävyiselle. Siivet ovat lämpimän kellanruskeita ja niissä on kolmesta neljään tummemman ruskeaa poikkiviirua. Naaraalla viirut erottuvat selkeämmin, sillä sen siipien pohjaväri on hieman vaaleampi kuin koiraan. Takasiivessä on pieni, tumma keskipilkku. Myös etusiiven keskellä saattaa joillakin yksilöillä esiintyä tumma pilkku. Toisinaan keskipilkut näkyvät vain heikosti tai puuttuvat kokonaan.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Serpentiinimittari on yleinen Etelä-Suomesta aina eteläiseen Lappiin asti. Laji esiintyy paikoittaisesti, mutta tietyillä paikoilla se voi esiintyä hyvinkin runsaslukuisena. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Serpentiinimittarin ensimmäinen sukupolvi lentää kesäkuun puolestavälistä elokuun alkuun. Myös kakkospolven yksilöitä on tavattu elo-syyskuun vaihteessa, joskin melko harvoin.

Elinympäristöt: Paahdeympäristöt (esim. linjanpohjat ja pellonreunat), joutomaat, kuivat, avoimet niityt

Elintavat: Perhonen on päiväaktiivinen ja oleskelee mielellään pitkien heinien seassa. Toisinaan se lentää vielä illallakin ja tulee valolle.

Kehitysvaiheet: Luonnossa laji elää heinäkasveihin kuuluvilla nadoilla (Festuca sp.), mutta kasvatuksessa toukat ovat kelpuuttaneet ruuakseen myös voikukkaa (Taraxacum sp.) ja hierakoita (Rumex sp.). Laji talvehtii pienenä toukkana.

Lähilajit: Muut lehtimittareihin kuuluvat lajit.

Muuta: Perhosen siivillä näkyvät aaltoilevat poikkiviirut ovat antaneet lajille tieteellisen nimen (latinankielinen sana serpens tarkoittaa ’käärmettä’; sana serpentin t. serpentine merkitsee monissa kielissä ’mutkittelevaa tietä’).

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 3.7.2024