Pyörösiipi
Thumata senex
Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Siilikkäät (Arctiinae)
Tribus: Keltasiivet (Lithosiini)
Suku: Thumata
Tuntomerkit: Siipien kärkiväli 15–22 mm. Pää ja keskiruumis vaalean kellanharmaat, naama harmaanruskea. Etusiivet vaalean kellanharmaat. Siiven tyvellä mustahko pilkku. Sisempi ja ulompi poikkiviiru muodostuvat mustahkoista pilkuista; keskivarjo diffuusi, tummanharmaa, usein häipyvä. Keskitäplä suuri, musta. Siiven kärjessä harmaanruskeaa varjostusta.
Takasiivet vaalean kellanharmaat, usein vaaleammat kuin etusiivet; niissä on pienempi tumma keskitäplä; sen ulkopuolella on usein enemmän tai vähemmän selvä, tumma pilkkurivi. Molempien siipiparien ripset ovat mustahkopilkkuiset.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji esiintyy melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun seutuville asti. Esiintymisen painopiste on etelässä. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun.
Elinympäristöt: Suot, kosteikot ja kosteat rantaniityt, mutta myös kuivat kankaat.
Elintavat: Perhonen lentää iltahämärissä ja yöllä ja tulee valolle, naaraat huonommin kuin koiraat.
Kehitysvaiheet: Toukka 14–17 mm, tummanharmaa; karvat mustahkot, osittain höyhenmäiset. Pää mustanruskea. Elää elo–toukokuussa mm. korvasammalilla (Jungermannia) ja palokeuhkosammalella (Marchantia polymorpha) ja talvehtii keskenkasvuisena. Koteloituu tiheään, karvojensekaiseen kotelokoppaan. Kotelo 10–11 mm, tummanruskea.
Lähilajit: Pyörösiipi muistuttaa harvinaisempaa kalvosiipiä, joista sen erottaa etusiipien pyöreästä muodosta sekä siitä, että perhosella on täpliä paitsi etu- myös takasiivissä.
Muuta: Tieteellinen lajinimi senex on latinaa ja tarkoittaa ’vanhusta’, ’harmaantunutta’; nimi viittaa siis siipien harmaan väriin.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 17.4.2024