Tuominopsasiipi
Satyrium pruni
Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Nopsasiivet (Eumaenini)
Suku: Satyrium
Tuntomerkit: Tuominopsasiipi on keskikokoinen nopsasiipi. Siipiväli on 25–36 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Muuten sukupuolet ovat melko samannäköiset; naaraalla on etusiipien alapinnalla hieman enemmän mustia täpliä. Takasiiven takanurkassa on terävä kannus.
Siipien yläpuolen pohjaväri on tummanruskea. Koiraalla on etusiivessä pieni koirastäplä, naaraalla vuorostaan on lähellä etusiiven reunaa muutama epämääräinen harmaanoranssi täplä. Koiraalla on takasiiven takanurkassa pari oranssia täplää. Naaraalla näitä täpliä on enemmän ja ne muodostavat lähes yhtenäisen vyön. Luonnossa tuominopsasiipien yläpinnan näkee vain lennossa, sillä levossa perhonen pitää siipiään supussa.
Alapuolella etusiiven poikki kulkee valkoinen juova ja ulompana näkyy parin kolmen mustan täplän rivi. Takasiiven alapinnassa on leveähkö oranssi reunavyö, jonka sisäreunassa kulkee mustien täplien rivi. Sisempänä kulkee valkoinen juova, joka päättyy takasiiven alaosassa pyöreähköön, epäselvään ja katkonnaiseen W-kuvioon.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Harvinainen ja paikoittainen. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Yksi sukupolvi. Päälentoaika: kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun.
Elinympäristöt: Rehevien lehtimetsien reunat ja tiheiköt peltojen reunoilla, missä kasvaa tuomea ja vadelmaa, toukan ravintokasveja.
Elintavat: Perhonen näyttää suosivan valkoisia kukkia. Levätessään se pitää siipiään aina yhteen painettuina. Toisinaan se saattaa pysytellä paikoillaan tuntikausia nauttien ravinnokseen kirvojen erittämää mesikastetta.
Kehitysvaiheet: Toukka elää tuomella ja vadelmalla. Muna talvehtii. Vihreät toukat kuoriutuvat aikaisin keväällä ja elävät pääosin yöaktiivisina. Ne syövät aluksi tuomen kukintoja ja myöhemmin myös lehtiä.
Lähilajit: Muut nopsasiivet. Tuominopsasiipiä voi helposti sekoittaa sisarlajiinsa, jalavanopsasiipeen, jonka W-kuvio on kuitenkin selkeämpi ja terävämpi. Jalavanopsasiiveltä vuorostaan puuttuu etusiiven alapinnan täplärivi. Takasiiven alapinnassa oleva oranssi reunavyö on tuominopsasiivellä leveämpi ja pitempi, ja sen sisäreunassa kulkee mustien täplien rivi. kun taas jalavanopsasiivellä oranssin vyön sisäreunassa on musta siksak-juova.
Muuta: Tuominopsasiipi on kiitollinen valokuvauskohde, sillä usein se päästää valokuvaajan melko lähelle. Talvehtivia munia voi etsiä metsänreunojen tuomen oksilta.
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 2.9.2022