Pikkuriikinkukkokehrääjä
Saturnia pavonia
Heimo: Riikinkukkokehrääjät (Saturnidae)
Alaheimo: Saturniinae
Suku: Saturnia
Tuntomerkit: Pikkuriikinkukkokehrääjän kummallakin sukupuolella on kaikkien siipien keskellä iso silmätäplä. Koiras on selvästi naarasta pienempi. Siipien kärkiväli on koirailla noin 45–65 mm, naarailla 48–90 mm.
Naaraan siipien pohjaväri on vaaleanharmaa. Koiraan siipien väri vaihtelee enemmän ja etusiivet ovat sävyltään harmaanruskeat, kun taas takasiivet ovat oranssinkeltaiset.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Lajia tavataan yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Lapissa laji on harvinainen. (Havaintokartta -2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun. (Tilastotietoa -2016)
Elinympäristö: Laji elää mielellään linjojen pohjilla, metsien reunoilla, rämeillä ja männiköissä.
Elintavat: Koiras on päiväaktiivinen ja lennosta sen voikin sekoittaa esimerkiksi aitotäpläperhosiin, mutta nopea ja poukkoileva lentotyyli on aivan erilainen kuin millään päiväperhosella. Naaras ei lennä päivällä, vaan lepää aluskasvillisuudessa ja erittää takaruumiistaan feromoneja, jotka houkuttelevat koiraita parittelemaan sen kanssa. Koiraalla on äärimmäisen tarkat hajuaistimet tuuheissa, sulkamaisissa tuntosarvissaan; niiden avulla se pystyy seuraamaan tätä hajujälkeä pitkien matkojen päästä ja lentämään naaraan luo. Pariteltuaan naaraat lentävät öisin keskittyen ainoastaan munimiseen. Naaraan lento on koirasta huomattavasti kömpelömpää ja hitaampaa, joskin munalastin huvettua naaraskin voi olla liikkeissään melko vikkelä.
Perhosen imukärsä on surkastunut. Aikuinen perhonen ei siis syö mitään, vaan laji kerää aikuisuutta varten kaiken tarvitsemansa energian toukkana. Pian parittelun ja muninnan jälkeen perhoset kuolevat.
Kehitysvaiheet: Toukka on polyfagi (moniruokainen) ja käyttää ravinnokseen erilaisten puiden, pensaiden ja varpujen lehtiä. Toukka elää mm. koivulla, raidalla, vadelmalla ja mustikalla. Toukka koteloituu kehräämäänsä päärynänmuotoiseen kotelokoppaan. Kotelo talvehtii.
Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Lajitietokeskus, Suomen Perhostutkijain Seura
Päivitetty viimeksi: 15.5.2023