Sameaolkiyökkönen
Mythimna impura
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Olkiyökköset (Leucaniini)
Suku: Mythimna
Tuntomerkit: Siipiväli 28–37 mm. Naaras on keskimäärin hiukan suurempi kuin koiras. Etusiipien kärki pyöreämpi kuin lajilla Mythimna pallens. Etusiivet valkeahkonokrat, harvaan mustasirotteiset; suonet vaaleat, punertavanruskeareunaiset, niiden väleissä punertavanruskeat juovat. Keskisuonen takana tumma varjo. Munuaistäplän kohdalla musta pilkku. Ulomman poikkiviirun paikalla tavallisesti 2 mustaa pilkkua. Takasiivet tummanharmaat, etureunasta vaaleammat; ripset valkeahkot. Etusiipien alapuoli tummanharmaa.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin yleinen laji. Pohjoisimmat havainnot ovat noin Rovaniemi–Kuusamo -akselilta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi))
Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Lennon huippu sijoittuu heinäkuun toiselle puoliskolle.
Elinympäristöt: Lajia voi tavata lähes mistä tahansa. Runsas etenkin tuorepohjaisilla niityillä ja rantojen läheisyydessä, kosteilla rantaniityillä.
Elintavat: Yöaktiivinen laji tulee hyvin valolle, toisinaan myös syötille. Käy myös kukilla, esim. maitohorsmalla.
Kehitysvaiheet: Toukka vaalean harmahtavanokra, joskus punertavansävyinen; selkä-, sivuselkä- ja lisäsivujuova valkeahkot, tummanruskeareunaiset, sivuselkäjuova ylhäältä vahvemmin; sivujuova kellertävä, ruskeareunainen. Pää vaaleanruskehtava, tummempikuvioinen. Toukka elää syys-toukokuussa heinä- (Poaceae) ja sarakasveilla (Cyperaceae). Lajin yleisiin ravintokasveihin kuuluvat puntarpäät (Alopecurus), koiranheinä (Dactylis glomerata) ja järviruoko (Phragmites australis). Toukka talvehtii keskenkasvuisena ja koteloituu monien muiden yökkösten tapaan kotelokoppaan maahan.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 19.8.2024