Saarnitikkukoi

Caloptilia cuculipennella

Yläheimo: Miinaajakoimaiset (Gracillarioidea)
Heimo: Miinaajakoit (Gracillariidae)
Alaheimo: Gracillariinae
Suku: Caloptilia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 11–13 mm. Pää vaalean harmahtavanruskea. Huulirihmojen keskijaokkeen kärjessä lyhyt suomutupsu. Etusiivet harmahtavanvalkeat, harvakseltaan tummasirotteiset, niissä useita epäselviä, mustahkoja tai ruskehtavia riipusteita sekä kuusi selvempää, katkonaista poikkivyötä.

Mikroskooppiset tuntomerkit: Koiraan saccus suhteellisen pitkä. Sivulämssä kapea, keskiosasta ei leveä, sen alareunassa tavanomaisten pitkien sukasten lisäksi suomumaisia sukasia, kärjessä sileä alue. Aedeaguksessa ei selviä kornuutteja. Vain yksi tupsu karvamaisia hajusuomuja olemassa.
Naaraan antrum pieni, putkimainen. Ductus bursae hyvin ohut ja kapea läheltä ostiumia, tuskin havaittavissa, kalvomainen. Corpus bursaessa kaksi signumia, joista toinen kaksinkertainen toiseen verrattuna; pienempi sijaitsee vastapäätä suurempaa, kaukana ductus bursaen kaulaa.

Uhanalaisuusarvio 2019: EN = Endangered – Erittäin uhanalainen (Punainen kirja)

Esiintyminen: Laji esiintyy hyvin harvinaisena Ahvenanmaalla, yksittäisiä havaintoja Lounaissaaristosta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää elokuun lopulta kesäkuuhun välillä talvehtien.

Elinympäristöt: Hakamaat, lehdesniityt, saarnea kasvavat lehtimetsät

Elintavat: Perhonen lentää myöhään iltapäivällä ravintokasvin ympärillä; tulee yöllä valolle.

Kehitysvaiheet: Heinä-syyskuussa elävä toukka on kellanvihreä; pää ja niskakilpi ruskeat. Toukka elää saarnella (Fraxinus excelsior) yksittäin pitkänomaisessa koverteessa lehden yläpinnan päällysketossa (koverre siksi hopeinen). Uloste aluksi ruosteenvärisessä keskilinjassa. Myöhemmin, kun koverre alkaa supistua ja lehti taittuu yli koverteen, uloste on mustaa ja sijoittunut koverteen nurkkaan. Tällöin toukka jättää koverteen ja alkaa elää vapaana alaspäin käärityssä kartiomaisessa lehtikäärössä. Toukka tekee kaksi lehtikääröä. Ennen koteloitumista toukka leikkaa pyöreän ulostuloaukon jälkimmäiseen lehtikääröön.
Kotelo 6,4 mm, ruskea, selkäpuoli okra-ruskea, pintarakenne hieno. Otsa pitkänomainen, leveyttään pitempi, suippo. Jaokkeessa A8 yksi nysty kummallakin puolella.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu latinankielisistä sanoista cuculus (’käki’) ja penna (’höyhen’); cuculipennella on siis ’käenhöyhenen värinen’ ja viittaa käen tummien poikkijuovien kirjomaan höyhenpeittoon.

Lajista muualla:  Wikipedia (englanniksi),  Lepiforum (saksaksi)

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 28.10.2022