Ruttojuuriyökkönen

Hydraecia petasitis

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Hydraecia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 41–51 mm. Isompi ja leveäsiipisempi kuin muut Hydraecia-suvun lajit; tummempi, tasavärisempi. Etusiivet tumman harmaanruskeat, violetinvivahteiset. Poikkiviirut ruskeat, ulompi usein kaareutuva tai mutkainen. Rengas- ja munuaistäplä suuret, harmahtavat, rengastäplä melko nelikulmainen, tyvipuolelta ruskeareunainen, munuaistäplä heikosti ruskeareunainen. Aaltoviiru keskeltä hampaallinen. Ulkoreunassa hieno, ruskea juova. Takasiivet yläpinnalta tasaisen tummat; kaarijuova ja keskitäplä heikot, alapinnalla näkyvät selvinä.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Melko yleinen eteläisessä Suomessa ruttojuurikasvustojen lähellä. Havaintojen pohjoisraja kulkee Vaasa–Seinäjoki–Kitee -linjalla. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun lopulta syyskuun alkuun

Elinympäristöt: Lajille tyypillisiä elinympäristöjä ovat ojanvarret, rannat, puistot ja puutarhat edellyttäen, että lähellä kasvaa ruttojuurta.

Elintavat: Perhonen tulee jonkin verran valolle; useimmiten sitä tavataan lennossa ravintokasvin kasvustossa, parhaiten keskiyön jälkeen.

Kehitysvaiheet: Toukka harmaanvalkeahko; nystyrät mustat; hengitysaukot valkeat, mustarenkaiset. Pää, niska- ja peräkilpi ruskeat. Elää touko-heinäkuussa etelänruttojuurella (Petasites hybridus), nuorena kukkaversoissa, isompana ensin lehtiruodissa, sitten juurakossa. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 1.2.2024