Eumedonia eumedon

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
AlaheimoLycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
SukuEumedonia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Ruskosinisiipi on keskikokoinen sinisiipi, siipien kärkiväli on 24–32 mm.
Koiras on päältä tasaisen ruskea. Naaraalla saattaa takasiipien yläpinnassa näkyä heikosti oransseja kuutäpliä.
Siipien alapuoli on harmahtavan ruskea ja siipien tyvessä on vihertävää kehnää. Alasiiven reunassa näkyy tumma ohut reunajuova sekä linnunsulkia muistuttavia täpliä. Täplärivistöä ympäröi alapuolelta oranssi ja yläpuolelta vaalea väri. Siivessä sisempänä olevat mustat täplät ovat vaaleiden kehien ympäröimät ja ne ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden. Takasiiven alapuolen keskitäplä on sirppimäinen. Pitkä vaalea juova ulottuu reunassa olevasta täplärivistöstä keskitäplään asti ja kulkee mustien täplien rivistön välistä. Tämä vaalea kiilakuvio on lajityypillinen tuntomerkki; toisinaan se näkyy vain heikosti tai puuttuu kokonaan.

Uhanalaisuusarvio 2019: NT = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen kirja)

Esiintyminen: Melko yleinen, mutta esiintymisalueet ovat hajanaisia. Pohjoista kohti mentäessä laji harvinaistuu. Sitä on tavattu Länsi-Lapista, mutta pohjoisimmasta Lapista se puuttuu. Laji on paikkauskollinen. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin, joskus heinäkuun loppuun. Yksi sukupolvi.

Elinympäristöt: Laji viihtyy metsäkurjenpolven kasvupaikoilla: puoliavoimilla kosteilla niityillä, metsäaukioilla, teiden varsilla, sähkölinjojen alla, kosteilla pensaikkoisilla niityillä ja aukkoisilla lehtorinteillä.

Kehitysvaiheet: Lajin ravintokasvi on metsäkurjenpolvi tai verikurjenpolvi. Naaras munii munat yksitellen kurjenpolven kukan sisään ja niistä kehittyy noin viikon kuluttua toukkia. Toukka syö aluksi kukan osia, myöhemmin lehtiä. Se asustelee käpertyneen lehden sisällä. Kasvettuaan pari viikkoa toukka siirtyy talvilevolle. Toukka talvehtii ja syö seuraavan kerran keväällä, koteloituu ja kuoriutuu kesäkuun alussa. Kotelo on kehruurihmojen varassa sammalikossa tai heinikossa. Toukka on myrmekofiili: se tarvitsee muurahaisten huolenpitoa.

Lähilajit: Ruskosinisiiven voi sekoittaa lähinnä lehtosinisiipeen. Ruskosinisiivellä takasiiven alapuolella oleva vaalea kiilakuvio on kuitenkin pidempi kuin lehtosinisiivellä. Kuvio ulottuu keskitäplään asti, kun taas lehtosinisiivellä kiila on kolmiomaisempi ja lyhyempi. Ruskosinisiipi on sekoitettavissa myös kangas-, keto-, huhta-, niitty-, hopea- tai hohtosinisiiven ruskeansävyisiin naaraisiin. Se on erotettavissa niistä kuitenkin esiintymisajankohdan, elinympäristön ja/tai siipien ylä- ja alapuolella olevien, kullekin lajille ominaisten täpläkuvion ja värityksen avulla.

Lajista muuallaWikipediaLuontoPorttiLepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 28.6.2023