Sinikevätyökkönen

Cerastis rubricosa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Sukuryhmä: Maayökköset (Noctuini)
Suku: Cerastis

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 30–37 mm Etusiivet tumman puna- tai purppuranruskeat, tyisarakkeesta, etureunasta ja ulkosarakkeesta enemmän tai vähemmän laajalti siniharmaakehnäiset. Poikkiviirut jonkin verran pohjaa vaaleammat, häipyvästi tummempireunaiset, vahvemmin etureunassa. Keskivarjo leveähkö, pohjaa tummempi. Keilatäplä puuttuu. Rengas- ja munuaistäplä hienosti tummareunaiset, munuaistäplän takaosa tummanharmaa. Aaltoviiru häipyvä, ulkopuolelta tummempireunainen. Ulkoreunassa rivi mustahkoja pilkkuja. Takasiivet ruskeanharmaat, ulkoreunasta tummemmat; ripset roosansävyiset.
Koiraan tuntosarvet sahahampaiset, ripsikimppuiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on ainakin Kainuun eteläpuolella hyvin yleinen, mutta paikallisten harrastajien vähäisyyden takia Lapista ei ole paljoa ilmoitettuja havaintoja. Laji elää kuitenkin todennäköisesti koko Suomessa. ( Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Huhtikuun alkupuolelta kesäkuun alkuun. Joskus perhonen harhautuu kuoriutumaan jo syksyllä (ks. kuva 7).

Elinympäristöt: Lajille ominaisia ympäristöjä ovat lehti- ja sekametsät, linjanpohjat, hakkuu-aukeat, joutomaat ja pensaikkoiset aukiot.

Elintavat: Sinikevätyökkönen on elintavoiltaan samankaltainen kuin raitayökköset (Orthosia). Yöaktiivinen perhonen tulee hyvin valolle ja käy muun muassa raidan kukilla. Kylminä öinä yökköset lentävät vain vähän aikaa auringonlaskun jälkeen, minkä jälkeen ne kohmettuvat puiden kukille, oksille tai rungoille ravintoa etsiessään. Päivisin löytää toisinaan vastakuoriutuneita tai päivälevolla olevia yksilöitä puiden oksilta ja rungoilta.

Kehitysvaiheet: Moniruokainen toukka elää toukokuusta heinäkuuhun mm. mustikalla (Vaccinium myrtillus), lepällä (Alnus), maitohorsmalla (Epilobium angustifolium) ja ranta-alvella (Lysimachia vulgaris). Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan. Kuoriutumisvalmis aikuinen perhonen talvehtii kotelon sisällä (ns. koteloimago).

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 17.2.2024