Rantaheinäyökkönen
Acronicta albovenosa
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Iltayökköset (Acronictinae)
Suku: Acronicta
Tuntomerkit: Siipiväli 28–41 mm. Etusiivet suipot, teräväkärkiset, vaaleanokrat, enemmän tai vähemmän tumman harmaanruskeakehnäiset; suonet useimmiten pohjaväriä vaaleammat. Tyvijuomu pitkä, tumma. Keskisaran kohdalla ja siipitaitteen ulko-osassa epäselvät, ruskehtavat pitkittäisjuovat. Ulkoreunassa joskus rivi mustahkoja pilkkuja. Takasiivet silkinvalkoiset, tummempireunaiset.
Muodolla f. murina (kuva 2) etusiivet ovat voimakkaan tummakehnäiset ja vaaleasuoniset.
Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Tavataan kaikilta rannikkoalueilta ja maan kaakkoisosassa myös sisämaasta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää toukokuusta heinäkuuhun ja usein toisena sukupolvena heinä-elokuussa.
Elinympäristö: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat saaristojen luodot, pienet saaret ja rannikkoalueiden ruovikot.
Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee valolle, mutta syötille erittäin huonosti.
Kehitysvaiheet: Toukka tumman ruskeanharmaa, vaaleampinoroinen; selässä rivi mustia, oranssinpunakeskisiä laikkuja; sivuselässä rivi valkeita, viistoja täpliä; sivujuova hengitysaukkojen alapuolella aaltoileva, valkea tai vaaleankellertävä, siinä oranssinpunaiset nystyrät; karvaniput vaaleanokrat tai punertavat, seassa tumman harmaanruskeaa. Takaruumiin I ja VIII jaokkeiden selkäpuoli ulkoneva. Pää musta, ruskehtavanokrajuovainen. Polyfagi lehtipuilla ja pensailla, myös ruohoilla; heinä-syyskuussa. Koteloituu kotelokoppaan maahan. Kotelo talvehtii.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum
Muuta: Lajin tieteellinen nimi viittaa perhosen valkoisiin siipisuoniin: lat. albus, -a, -um = ’valkoinen’, venosus = ’suonikas’.
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 02.01.2024