Luhtakannussinisiipi
Cupido alcetas
Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Cupido
Tuntomerkit: Luhtakannussinisiipi (vanhemmassa kirjallisuudessa ranskankannussinisiipi) on pienikokoinen sinisiipi; siipien kärkiväli on 28–31 mm.
Luhtakannussinisiipi muistuttaa suuresti kannussinisiipeä. Silmiinpistävin ero on se, että luhtakannussinisiivellä on takasiiven alapuolella vain yksi orianssinvärinen täplä, joka ei täytä mustien reunatäplien väliä kokonaan. Oranssi täplä voi olla hyvin heikko tai puuttua kokonaan. Joillakin yksilöillä on myös toinen heikko oranssi täplä.
Esiintyminen: Luhtakannussinisiipi esiintyy paikoittaisesti Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomea lähimmät esiintymät sijaitsevat Venäjällä Laatokan itäpuolella. Suomessa luhtakannissinisiipiä on tavattu vain kerran, heinäkuussa 1974 Imatralla. Laji tunnistettiin perhoskirjaan otetusta valokuvasta vasta vuonna 1996.
Lentoaika: Etelä- ja Keski-Euroopassa huhtikuusta syyskuuhun kolmessa sukupolvessa
Elinympäristö: Korkeaa heinää kasvavat niityt ja kedot sekä ojanpientareilla
Elintavat: Perhoset viettävät paljon aikaa istuen kasveilla. Välillä ne tekevät lyhyitä, nopeita pyrähdyksiä lähellä maanpintaa.
Kehitysvaiheet: Toukan ravintokasveja ovat hernekasvit, varsinkin hiirenvirna. Toukka on myrmekofiili, eli se elää suhteessa muurahaisiin. Toukalla on rauhanen, joka erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Vastapalvelukseksi muurahaiset suojelevat toukkaa. Todennäköisesti täysikasvuinen toukka talvehtii.
Lähilajit: Muut Cupido-suvun sinisiivet, ensisijaisesti kannussinisiipi.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Lajitietokeskus