Rämevihersiipi

Rhagades pruni

Yläheimo: Punatäpläperhosmaiset ( Zygaenoidea )
Heimo: Punatäpläperhoset (Zygaenidae)
Alaheimo: Vihersiivet (Procridinae)
Suku: Rhagades

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Rämevihersiipi on punatäpläperhosten heimoon ja vihersiipien alaheimoon kuuluva pienehkö perhonen, jonka läpikuultavat, tumman harmaanruskeat etusiivet ovat vaihtelevissa määrin metallisen sinertävänkiiltoiset (perhosen elinaikana metallinhohto kuluu vähitellen pois). Koiraalla etusiivet ovat joskus vihertävänhohtoiset. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat ja osittain läpikuultavat. Myös perhosen ruumis on metallinkiiltoinen. Koiran tuntosarvet ovat vahvasti kampahampaiset aina kärkeen saakka; naaraalla tuntosarvet ovat rihmamaiset. Kellertävä imukärsä on lyhyt ja huulirihmat ovat surkastuneet. Siipiväli on 21–25 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: NT = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen kirja)

Esiintyminen: Pohjoismaissa rämevihersiipiä, tarkemmin sanottuna pohjoista alalajia Rhagades pruni ssp. callunae, tavataan vain Suomessa, missä levinneisyys ulottuu etelärannikolta suurin piirtein Kokkola–Ilomantsi -linjalle (ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun. Yksi sukupolvi.

Elinympäristöt: Rämevihersiiven elinympäristöjä ovat suot, varsinkin rämeet.

Elintavat: Päiväaktiivinen koiras lentää soilla ja rämeillä aamusta iltaan. Naaras on vähemmän aktiivinen ja lepää useammin kasvillisuuden seassa.

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää pitkulaiset kellertävät munat yksitellen ravintokasveihin. Suomessa toukka elää kanervalla (Calluna vulgaris), juolukalla (Vaccinium uliginosum) ja suokukalla (Andromeda polifolia). Toukka talvehtii pienenä ja koteloituu valkoisesta silkistä kehräämäänsä löyhään kotelokehtoon, joka on kiinnitetty esim. varpujen oksanhaaraan.

Muuta: Pohjoinen alalaji Rhagades pruni ssp. callunae eroaa sekä elinympäristönsä että ravintokasviensa osalta keskieurooppalaisesta nimialalajista. Keski-Euroopassa laji esiintyy monenlaisissa ympäristöissä ja toukka elää paitsi kanervalla ja karpalolla myös ruusukasveilla, etenkin oratuomella (Prunus spinosa); viimeksi mainitusta kasvista laji on saanut tieteellisen nimensä.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 6.4.2024