Kirsikkaperhonen
Nymphalis polychloros
Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Aitotäpläperhoset (Nymphalinae)
Tribus: Nymphalini
Suku: Nymphalis
Tuntomerkit: Kirsikkaperhonen on kookas laji, siipien kärkiväli 53–69 mm.
Kirsikkaperhosen siipien yläpinta on tasaisen tiilenpunaisen ja oranssin sävyinen ja etusiiven etureunaa täplittää rivi mustia laikkuja. Täplien välissä on aivan etureunan tuntumassa vaaleankeltaisia laikkuja. Etusiiven keskellä on neljä mustaa täplää. Takasiivet ovat samansävyiset kuin etusiivet ja niiden etureunassa on musta täplä. Takasiiven mustassa reunuksessa on sinisiä täpliä.
Siipien alapuoli muodostuu eri ruskeansävyisistä marmorikuvioista, jotka ovat tyvestään hieman tummemmat.
Esiintyminen: Kirsikkaperhonen on Suomessa erittäin harvinainen vaeltaja, yleensä etelä-kaakkoisten ilmavirtausten mukana tuleva satunnainen vierailija rannikon tuntumassa. Kaakkois-Suomessa on tavattu talvehtineita yksilöitä 1980-luvulla. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Suomessa kirsikkaperhosta löytää vaellusten yhteydessä heinäkuulta syksyyn, hyvin harvoin talvehtineita yksilöitä keväällä huhtikuusta alkaen.
Elinympäristöt: Kirsikkaperhonen elää puutarhoissa ja pihapiireissä sekä avoimissa metsämaastoissa.
Kehitysvaiheet: Naaraat munivat munat ryppäinä isäntäkasvin oksien ympärille. Toukat elävät yhdyskunnissa isäntäkasvilla. Toukan ravintokasveja ovat mm. haapa, pajut ja hedelmäpuut. Suomessa ei ole toukista ja koteloista havaintoja.
Lähilajit: Isonokkosperhonen muistuttaa suuresti kirsikkaperhosta. Isonokkosperhosella jalkojen väri on vaalea, kirsikkaperhosella jalat ovat tummat, yhtä tummat kuin takasiiven alapinta. Siivissä paras tuntomerkki lienee etusiiven etureunassa oleva ulommainen vaalea täplä, joka kirsikkaperhosella on kellertävä ja isonokkosperhosella valkoinen. Isonokkosperhosella tämä täplä on myös kapeampi ja sitä ympäröivät mustat laikut ovat lähempänä toisiaan kuin kirsikkaperhosella. Kirsikkaperhosella takasiiven mustalla reunuksella on selvämpi sisäraja kuin isonokkosperhosella.
Nokkosperhonen on pienikokoisempi laji ja pohjaväri on voimakkaamman punertava. Nokkosperhosella on lisäksi suuret kellertävät laikut etusiiven etureunassa, ja takasiiven tyvessä on laaja tumma alue. Alapuolelta nokkosperhonen on tummempi ja etusiivessä on selkeä kellertävä alue. Valkotäplänokkosperhonen on samankokoinen laji, mutta se on erotettavissa kirsikkanokkosperhosesta takasiiven valkoisen täplän ansiosta.
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 29.12.2022