Polia hepatica

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Tarhayökköset (Hadenini)
Suku: Polia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 41–50 mm. Naaras on keskimäärin suurempi kuin koiras. Kaulus edestä valkeanharmaa. Etusiivet vaalean vihertävänharmaat, purppuranruskeavarjoiset, varsinkin tyvisarakkeen etureunasta ja keskisarakkeesta. Poikkiviirut kaksinkertaiset, hampaalliset, vaaleatäytteiset. Keilatäplä hyvin kehittynyt, mustareunainen. Yökköstäplät suuret, hienosti mustareunaiset, tummakeskiset. Aaltoviiru vaalea, sen sisäpuolella etureunassa ruskea täplä, sekä punertavanmustat varjot keskellä ja takakulman lähellä, jossa se muodostaa tylpän kulman tyveenpäin. Ulkoreunassa rivi mustia puolikuita. Takasiivet ruskeanharmaat, tyvestä vaaleammat; ripset valkeat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen aina Oulu–Kuusamo -linjalle asti. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi))

Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle

Elinympäristöt: Valoisat lehti- ja sekametsät, pensaikot, puistot

Elintavat: Perhonen on yöaktiivinen ja tulee etenkin syötille, myös valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka punertavanruskea, enemmän tai vähemmän tummempinoroinen; selässä rivi epämääräisiä, tummia ruutukuvioita; selkäjuova kapea, vaalea, tummemmanruskean reunustama. Pää ruskea, siinä 2 tummaa kaariviirua; niskakilpi vaalean punertavanruskea. – Polyfagi, elää elo-toukokuussa puolukoilla (Vaccinium), koivulla (Betula), pajuilla (Salix), kanervalla (Calluna vulgaris) sekä monilla ruohoilla. Talvehtii keskenkasvuisena. Koteloituu kotelokoppaan maahan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 27.1.2024