Eupithecia virgaureata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Eupithecia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Hentorakenteinen, melko suipposiipinen, harmaasävyinen pikkumittari. Etusiiven vaaleampi, kapea keskivarjo kaartaa jyrkästi keskipilkun vierestä etureunaa kohti. Etusiipien kuviointi on heikkoa ja tasaisen kirjavaa. Keskiruumiin takaosassa on valkoinen täplä. Siipiväli 16–20 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji esiintyy yleisenä koko Suomessa; yleisimmillään mittari on pohjoisessa, Keski-Suomessa vähälukuisempi. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun lopulle. Nykyisin säännöllisesti esiintyvä toinen sukupolvi lentää heinä-elokuussa. Pohjoisessa laji on yksipolvinen.

Elinympäristöt: Tuorepohjaiset kangasmaat ja havumetsäympäristöt, mäet ja pientareet.

Elintavat: Perhonen on lähinnä hämäräaktiivinen ja tulee myös valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää pääasiallisesti kultapiiskulla, mutta on löydettävissä myös muiden kasvien kukilta ja lehdiltä. Toisen sukupolven toukan voi löytää vielä syyskuun lopulta; lienee myöhäisin toukka pikkumittareiden suvussa. Laji talvehtii kotelona. Kotelo on selkeästi kaksivärinen.

Muuta: Piiskupikkumittaria muistuttaa muutama samaan aikaan lentävä harmaasävyinen laji. Kulmapikkumittarin (E. vulgata) pohjaväri on enemmän rusehtava ja sen kaksinkertainen ulompi poikkiviiru tekee jyrkän kulman siiven etureunassa.

Lajista muualla: Lepiforum, Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 22.5.2023 Heikki Tabell