Hammasyökkönen

Phlogophora meticulosa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Hammasyökköset (Phlogophorini)
Suku: Phlogophora

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 44–50 mm. Isohko; etusiivet suipot, ulkoreunastaan nyhälaitaiset. Etusiipien pohjaväri vaalean harmahtavankeltainen, tyvi- ja keskisarakkeen etupuoliskossa ruusunpunertavaa sävyä. Tyvisarakkeen takaosa ja kolmiomainen keskisarake oliivinruskeat. Poikkiviirut heikot, ilman hampaita; sisempi ruskea, sisäpuolelta vaaleanroosareunainen; ulompi kaksinkertainen, hieno, vaaleanruskea, muodostaa terävän kulman ulospäin munuaistäplän kohdalla. Rengas- ja munuaistäplä pohjan väriset, vaaleareunaiset, takaa vaalean juovan yhdistämät; niiden välinen alue punertava. Aaltoviiru epäselvä, molemmilta puolilta tummavarjoinen, sen sisäpuolella kärjen lähellä musta täplä. Ripset mustat ulkoreunan loven kohdalta. Takasiivet okranvalkeahkot, takaosasta harmaanruskeavarjoiset; keskitäplä pieni, harmaanruskea; kaarijuova ja reunavarjo harmaanruskeat.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on vaeltaja, jota tavataan Etelä-Suomessa melko yleisenä. Pohjoisimmat ilmoitetut havainnot ovat Oulusta ja Hailuodosta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä marraskuun alkuun; runsaimmillaan syys-lokakuussa, jolloin tänne vaeltaneiden lisäksi lentää Suomessa kehittynyt toinen sukupolvi.

Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat rehevät, kosteapohjaiset maastot, mm. puistot ja puutarhat.

Elintavat: Yöaktiivinen hammasyökkönen tulee valolle, mutta erityisen hyvin syötille. Käy kukilla. Perhosen levossa ollessa sen laskostetut etusiivet rikkovat perhosmaista muotoa, jotta se muistuttaisi kuihtunutta lehtiä. Poikittaisissa siipisuonissa on taipuisia kohtia.

Kehitysvaiheet: Toukka vaihteleva, likaisenvihreä tai ruskea; selkäjuova katkeileva, hieno, vaalea; kyljissä takaruumiin jaokkeissa rivi tummia, viistoja juovia. Sivujuova vaalea, joskus epäselvä. Selän nystyrät valkeahkot. Pää vaaleanvihreä tai kellanruskea, ruskeakuvioinen. Polyfagi (moniruokainen), elää heinä-elokuussa erilaisilla ruohoilla. Koteloituu löyhään kotelokoppaan maahan. Aikuinen talvehtii.

Muuta: Tieteellinen nimi juontuu latinankielisestä sanasta meticulosus (= ’pelokas’). Nimitys perustuu siihen, että perhonen tekeytyy kuoliaaksi, kun siihen koskee. (Tällainen käyttäytyminen on toki yleinen monille muillekin yökkösille.)

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 21.11.2019