Mänty-yökkönen
Panolis flammea
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Sukuryhmä: Raitayökköset (Orthosiini)
Suku: Panolis
Tuntomerkit: Siipiväli 30–36 mm. Etusiivet oranssinruskeat, jonkin verran okransekaiset, toisinaan oliivinharmaat, ruskeavarjoiset; suonet tummanharmaan ja valkean sekaiset. Tyvipoikkiviiru, sisempi ja ulompi poikkiviiru tummemman punaiset. Pieni keilatäplä on valko-ruskea. Rengastälä ja muniaustäplä ovat suuret ja selkeät. Rengastäplä on valkea, siinä ulkonema pitkin keskisuonta; munuaistäplä kärkeä kohti taipunut, kellertävä, valkorenkainen. Aaltoviiru on vaalea, epäselvä, sen sisäpuolella on hampaallinen, ruosteenpunainen varjo. Ripset ruosteenpuna- ja valkotäpläiset. Takasiivet tummanharmaat, usein punertavansävyiset; ripset kärjestä valkeat.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji on Suomessa Oulun korkeudelle saakka yleinen. Lapissa harvinaisempi. Pohjoisimmat havainnot ovat Ivalon seudulta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Huhti-toukokuu
Elinympäristöt: Mäntymetsät
Elintavat: Perhonen tulee hyvin valolle, käy myös syötillä. Käy pajujen kukilla.
Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää vihreät, puolipallomaiset munat rivissä männynneulasiin. Toukka on kirkkaanvihreä; selkäjuova valkea; sivuselkäjuova valkea, mustareunainen; sivujuova valkea, ylhäältä musta- ja alhaalta oranssi- tai keltareunainen. Pää on ruskea ja siinä tumma verkkokuvio. Toukka elää kesä-heinäkuussa männyllä (Pinus sylvestris). Koteloituu löyhään kotelokoppaan lehtikarikkeeseen tai kaarnanrakoon. Kotelo talvehtii.
Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu latinankielisestä sanasta flamma = ’tuli’, ’liekki’.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Laji.fi:n kanssa
Päivitetty viimeksi: 15.4.2026