Keltamittari
Opisthograptis luteolata
Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Lovimittarit (Ennominae)
Tribus: Epionini
Suku: Opisthograptis
Tuntomerkit: Sitruunankeltainen keltamittari ei muistuta mitään toista kotimaista lajia. Etusiiven etureunalla on oranssinruskeita täpliä, ja etusiiven keskellä, lähellä siiven etureunaa, sijaitsee rengastäplä, jolla on valkoinen keskus.
Esiintyminen: Laji on yleinen aina Oulun korkeudelle saakka. (Havaintokartta)
Lentoaika: Perhosella on pitkä lentoaika: toukokuun lopulta heinäkuun loppupuolelle saakka. Lajilla esiintyy myös harvinaista toista sukupolvea syyskuussa. (Lentoaika)
Elinympäristö: Lehtipuiden ja pensaiden lajina keltamittaria voidaan tavata hyvin monenlaisissa ympäristöissä.
Elintavat: Yöaktiivinen laji, joka tulee valolle. Päivällä keltamittareita löytää etenkin pihlajista. Paras menetelmä perhosten löytämiseksi lienee pihlajien karistelu.
Kehitysvaiheet: Vihreä toukka on polyfagi (moniruokainen). Se elää useilla eri lehtipuilla ja pensailla, mutta suosinee pihlajaa (Sorbus aucuparia), jossa myös aikuiset yksilöt viihtyvät. Kotelo talvehtii.
Lähilajit: Ei liene sekoitettavissa muihin kotimaisiin lajeihin.
Muuta: Latinankielinen sana luteolus, mistä lajin tieteellinen nimi on johdettu, tarkoittaa ’kellertävää’.
Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 29.9.2022